Helsingin vuokra-asuntopula: “Kolme henkeä yksiössä – ollaan liian tiukoilla”

Muuta maata kovempi vuokrien nousu ja pula asunnoista ajaa etenkin työttömät ja opiskelijat ahtaalle. Vuokra-asujien edunvalvojan syyttävä sormi osoittaa myös pääkaupunkiseudun ympäristökuntiin.

Kotimaa
Siilitie 7:n pihapiiri.
Vuokra-asuntojen kysyntä ja hinnat ovat korkeimmillaan Helsingissä.

Yksinkertainen jakolasku osoittaa, ettei vuokra-asunnon löytäminen ole helppoa pääkaupunkiseudulla.

– Esimerkiksi Vantaalla hakijoita on jonossa 5 200 ja asuntoja vapautuu kuukaudessa 80–100. Se suhde ei hirveän nopeasti tasoitu, ellei tule runsasta asuntotuotantoa, sanoo toiminnanjohtaja Anne Viita Vuokralaiset VKL ry:stä.

Kohtuuhintaisen asunnon löytämistä hankaloittaa se, että vuokrat nousevat pääkaupunkiseudulla muuta maata nopeammin.

– Vaikka kimppa-asuminen on monelle elintapakysymys, moni asuu kimpassa myös siksi, että saadaan asumiskustannukset haltuun ja rahaa jää muuhun elämiseen. Se, että 20–30 neliöisessä yksiössä joutuu asumaan vaikka kolme henkeä, kertoo siitä että silloin ollaan liian tiukoilla. Yksinäisen ihmisen pitäisi pystyä maksamaan palkastansa vuokra niin, että pystyy elämään muutenkin kuin katsomalla televisiota, sanoo Viita.

Asunnon löytäminen on hankalinta työttömille

Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita
Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtaja Anne ViitaJere Valkonen / Yle

Viidan mukaan vaikein tilanne on työttömillä, koska vuokranantajia kiinnostavat eritoten varmat vuokratulot. Syksyn tullen asunnoista kilpailevat myös opiskelu-urakkansa aloittavat nuoret.

– Aika monet opiskelija-asuntosäätiöt viestittävät sitä, että vasta lokakuulla ruvetaan pääsemään siihen tilanteeseen, että kaikki hakemukset on käsitelty. Silloin aletaan miettiä mahdollisia vaihtoja ja asuntoja voidaan ruveta tarjoamaan mahdollisesti myös oman alueen nuorille, Viita sanoo.

Pieni helpotus asuntopulaan on se, että työn perässä muuttavia ei ole aikaisempien vuosien malliin. Töiden väheneminen ei kuitenkaan suoraan helpota asuntotilannetta.

– Vaikka työntekijöitä ei ole tulossa samassa määrin kuin ennen, meillä on myös näppituntumaa siihen, että työttömyyden kanssa eläminen on näillä suurilla paikkakunnilla helpompaa kuin pienillä paikkakunnilla, arvioi Viita.

Kehyskunnat tuuppaavat nuorensa kohti ruuhkia

Vaikein tilanne on Helsingissä. Kaupungissa on hieno asua, mutta asuntoja on rakennettu vuosikausia liian vähän, listaa itsekin Helsingissä asuva Viita.

Vaikka ongelma kiteytyy etenkin Helsinkiin, Viita löytää vikaa myös kehyskunnista. Vuokra-asuntojen laiska rakentaminen ajaa kuntien omatkin nuoret kohti ruuhkakeskuksia.

– Joku aika sitten kunnat taistelivat siitä, että kuka saa hyvät veronmaksajat. Kehyskunnat eivät rakentaneet vuokra-asuntoja. Se johtaa tietysti siihen, että tällaisilla Tuusuloilla, Keravilla ja Mäntsälöillä ei ole tarjota vuokra-asuntoja edes omille nuorille. Kun nuoret haluavat itsenäistyä, niin lähdetään niihin kaupunkeihin, joissa on parempi vuokra-asuntotilanne.

Ratkaisun avaimet Viita luettelee hetkeäkään epäröimättä.

– Valtion ja kuntien yhteistyötä, runsaasti rakentamista ja Senaatti-kiinteistöjen maat vuokra-asuntotuotantoon.