Terveydenhuollon työntekijöiden päihdeongelmiin puututaan yhä useammin – "15–20 vuotta sitten katsottiin sormien läpi"

Kanteluita terveydenhuollon työntekijöistä tekevät niin asiakkaat, esimiehet kuin poliisikin. Ilmoitusten määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2011 verrattuna. Ongelmat voivat johtaa ammattioikeuksien menettämiseen.

terveys
Stetoskooppi ja muita sairaalatarvikkeita pöydällä.
Yle

Lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan ammattioikeuksiin puututaan aiempaa herkemmin. Terveydenhuollon valvontalautakunnassa käsiteltyjen tapausten määrä on kolmessa vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Yleisin syy lääkärin- tai hoitajan oikeuksien menettämiseen ovat päihdeongelmat.

Ongelmat ammatinharjoittamisessa huomaa yleensä esimies, epäasiallisen lääkereseptien kirjoittelun puolestaan apteekki tai Kela. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan ilmoituksia tekevät myös poliisi ja tuomioistuimet.

Määrä on lisääntynyt, ja tämän vuoden alkupuoliskolla on tehty jo yli 300 ilmoitusta yleensä potilasturvallisuutta vaarantavasta hoitohenkilön päihde- tai lääkeongelmasta. Tapauksiin on alettu puuttua, sanoo lääkintöneuvos Markus Henriksson Valvirasta.

– Enää tuolla kentällä ylilääkärit ja muut esimiehet eivät katso sormien läpi sellaista, mitä vielä 15–20 vuotta sitten katsottiin sormien läpi.

Vakavimmat tapaukset päätyvät terveydenhollon valvontalautakuntaan, jossa pohditaan ammatinharjoittamisoikeuksia. Niiden määrä on Valviran mukaan lisääntynyt huolestuttavasti, melkein kolmanneksella viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna. Vuodesta 2011 määrä on liki kaksinkertaistunut.16 lääkäriä menetti oikeutensa kokonaan ja 26 osittain tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä.

– Jos tarkastellaan viimeistä 5–6 vuotta, niin suurin kasvu on kohdentunut erityisesti lähihoitajiin ja jossain määrin sairaanhoitajiin, mutta nyt nämä aivan tuoreimmat luvut viittaavat siihen, että nimenomaan lääkäreihin kohdentuneita ammattioikeuksien kokonaan poistoja tai rajoittamisia tehtiin enemmän kuin edellisenä vuonna.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoista tekevät kanteluita aluehallintovirastoihin, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Valviralle myös asiakkaat, potilaat ja heidän omaisensa. Kanteluista vakavin seuraamus on huomautus, joka yksittäistapauksena ei johda ammattioikeuksien pohdintaan kuten esimiesten ja viranomaistahojen tekemät ilmoitukset.

Ilmoitusherkkyyttä ovat lisänneet muun muassa valelääkäri- ja myrkkyhoitajakohut, sanoo lääkintöneuvos Markus Henriksson.

– Valelääkärikohu on ollut yksi sellainen tekijä, joka ylipäänsä on vaikuttanut potilasturvallisuusajattelun tehostumiseen. On myös muita, niin sanotut insuliinisurmatapaukset ja eräät muut terveydenhuollossa tapahtuneet ikävät asiat, ovat osaltaan tehostaneet potilasturvallisuustyötä ja kaikesta kurjuudestaan huolimatta aiheuttaneet myös myönteisiä vaikutuksia.