Koe uusi yle.fi

Tutkija halpavaateketjuista: ”Laatu ei merkitse mitään vaan määrä"

Suomalaiset ostavat uusia vaatteita koko ajan lisää, ja tekstiilijätteen määrä sen kuin kasvaa. Moni jo pohtii, tuotetaanko maailmassa liikaa vaatteita.

A-studio
90-luvun farkkusortsit ovat saaneet 2010-luvun lyhennyksen.
90-luvun farkkusortsit ovat saaneet 2010-luvun lyhennyksen.Anne Rahjola / Yle

Suomalainen ostaa uusia vaatteita 13 kiloa vuodessa eli parin pesukoneellisen verran, selviää Tilastokeskuksesta. Samalla Suomessa syntyy vuosittain 90 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä eli hukkapaloja ja myymättömiä vaatteita. Tutkijatohtori Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta näkee yhtenä syynä jätemäärien nousulle vaateteollisuuden kasvavat tuotantomäärät.

- Vaatteet ovat liian halpoja. Jos miettii sitä, että vaatteet maksavat muutaman euron ja siinä on kuitenkin arvokasta raaka-ainetta käytetty ja koko tuotantoketju on pitkä, niin viiden euron hinta ei kata yhtään mitään.

Niinimäen mukaan monen vaatejätin ansaintalogiikka perustuu laadun sijasta määrään.

- Käytäntö on periaatteessa se, että koko ajan pitäisi myydä enemmän ja enemmän, jotta tuottajapuoli saisi katteensa takaisin. Laatu ei merkitse mitään vaan määrä.

Halpavaateketjujen lanseeraamat ekologiset tuotelinjat eivät vakuuta tutkijaa.

- Voidaan puhua viherpesusta. Jos yritys oikeasti haluaa miettiä ympäristöasioita, sen pitäisi mennä kautta linjan koko yrityksen toiminnassa. Se ei kata vain yhtä tai kahta kokoelmaa.

Kirsi Niinimäki tunnustelee vaatteita.
- Vaatteet ovat liian halpoja, sanoo Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta.Yle

”Huonolaatuisten vaatteiden tekeminen pitäisi kieltää”

Muotibloggaaja ja vaatealalla työskentelevä Natalia Tolmatsova kertoo ostavansa halpaketjujen vaatteita silloin tällöin. Hän osallistui A-studion teettämään bloggaajakyselyyn, jossa kysyttiin bloggaajien kierrättämistottumuksia ja kulutusvinkkejä.

Tolmatsova korostaa, että käytössä vain lyhyen aikaa kestävät vaatteet eivät ole ainoastaan halpaketjujen ongelma.

- Kun kysyntä nousee niin paljon, ei pystytä valmistamaan samaa laadukasta vaatetta samalla hinnalla. Kun tuotemerkki on kuuma, ihmisiltä pitää ottaa rahat pois.

Toinen bloggaaja Jenni Rotonen uskoo, että ongelmana ei ole vaatteiden hinta vaan laatu.

- Huonolaatuisten vaatteiden tekeminen pitäisi kieltää. Uskon tosin, että on järkevämpi ostaa laadukkaampi ja kalliimpi vaate kuin kymmenen halpaa.

Vaikka vaateteollisuuden sisällä on paljon ongelmakohtia, bloggaajat penäävät myös kuluttajia katsomaan peiliin.

- Ihmiset ovat laiskoja. Ei malteta etsiä hyvää vaatetta eikä siitä haluta maksaa. On älytöntä, että vaatteita tehdään niin hirveä määrä. Sitä ei ikinä maailman ihmismäärä pysty edes ostamaan, toteaa Pupulandia-blogia (siirryt toiseen palveluun) pitävä Rotonen.

White Trash Disease -blogin (siirryt toiseen palveluun) Tolmatsova on samaa mieltä.

- Monia ei kiinnosta. Harva edes katsoo materiaalilappua tai valmistusvaatetta vaatteesta. Monille hinta on tärkeintä vaatekaupassa.

Tekstiili- ja muotialat ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpään mielestä vaatteiden hinnat pysyvät alhaisina niin kauan kuin kuluttajat ovat valmiita maksamaan siitä.

- Suomessa kaikilla ihmisillä ei ole varaa ostaa kalliita vaatteita. Kyllä kympin paitoja pitää olla mahdollisuus hankkia. Kaupoissa myydään mitä ihmiset haluavat.

Kirsi Niinimäki kuitenkin korostaa tuottajien ja kauppojenkin vastuuta.

- Ehkä kannattaisi miettiä, kannattaisiko tuottaa toisenlaisia vaatteita ja tuottaa sellaista, mikä kestää käytössä pidempään, että jätettä ei syntyisi niin paljon.

A-studio käsittelee tekstiilijätettä 4.8. klo 21 TV1:ssa.