Riitainen nuori juo itsensä herkemmin humalaan – tytöt jopa poikia aggressiivisempia

Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret juovat paljon ja usein. Aggressiivisuuden lisäksi suuri kaveripiiri voi altistaa alkoholikokeiluille.

Kotimaa
Oluttölkki kädessä.
Tommi Parkkinen / Yle

Tuore tutkimus osoittaa, että aggressiivinen käytös lisää nuorten juomista, mutta esimerkiksi masennus ei.

Juuri julkaistun kuopiolaistutkimuksen mukaan aggressiivisesti käyttäytyvät nuoret juovat suurempia määriä ja todennäköisemmin alkoholia kuin muut. Masennus ja ahdistuneisuus eivät sen sijaan näytä lisäävän alkoholinkäyttöä.

Tutkimustulosten perusteella myös tupakointi ja keskittymisvaikeudet lisäävät alkoholinkäytön todennäköisyyttä. Lisäksi tytöillä kuukautisten varhainen alkamisikä ja vanhempien avioero ovat yhteydessä alkoholinkäyttöön. Tutkimuksen mukaan aggressiivinen käytös oli tytöillä yleisempää kuin pojilla, mitä ei aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa ole havaittu.

Tutkimuksessa kysyttiin suurelta joukolta nuoria, miten he käyttäytyvät ja juovat. Aggressiivisuus nousi vastauksissa esiin.

– Siinä on kyse muiden muassa sääntöjen rikkomisesta, riitelystä tai muiden kiusaamisesta, ei siis raa'asta väkivallasta, Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja Kuopion yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkäri Eila Laukkanen toteaa.

– Alkoholimäärät ovat sellaisia, että niitä pidetään kansainvälisissä tutkimuksissa alaikäisten riskijuomisena.

Eila Laukkanen

Tutkimuksen teossa mukana ollut Laukkanen kertoo, että tuloksissa yllätti etenkin se, miten usein iso joukko nuorista juo ja minkälaisia määriä kerralla.

– Alkoholimäärät ovat sellaisia, että niitä pidetään kansainvälisissä tutkimuksissa alaikäisten riskijuomisena. Vaikka alaikäisellä kaikki juominen on kyllä riski, Laukkanen summaa.

Joukossa tyhmyys tiivistyy?

Laukkasen mukaan tutkimus osoittaa toki aggressiivisen käytöksen ja alkoholinkulutuksen yhteyksiä, mutta tulosten perusteella ei osata sanoa, tuliko ensin muna vai kana.

– Emme osaa sanoa tällaisen tutkimuksen perusteella, käyttävätkö käytöshäiriöiset alkoholia vai lisääkö alkoholinkulutus käytöshäiriöitä, ylilääkäri tarkentaa.

Sen sijaan tutkimuksesta käy ilmi, että nuoret, joilla on paljon kaverisuhteita juovat sellaisia nuoria enemmän, jotka ovat sosiaalisesti arkoja tai estyneitä.

– Apua hakevien nuorten käyttäytymiseen on kiinnitettävä jatkossa entistä tarkempaa huomiota.

Eila Laukkanen

– Se voi olla niin, että joukko innostaa juomiseen, Laukkanen pohtii.

Laukkasen mukaan apua hakevien nuorten käyttäytymiseen on kiinnitettävä jatkossa entistä tarkempaa huomiota.

– Myös kouluterveydenhuolto on tärkeässä roolissa.

Laukkanen toteaa, että nuorten alkoholinkäyttöön on erittäin tärkeää puuttua, ja siitä on keskusteltava ajoissa. Hänen mukaansa alkoholinkäyttöön liittyy riskejä, ja nuori voi altistaa humalassa itsensä ikäville tilanteille, joista syntyy traumoja. Laukkanen lisää, että jos alkoholinkäyttöön liittyy esimerkiksi liian vähäinen nukkuminen sekä syömisen ja koulunkäynnin laiminlyöminen, voivat nämä johtaa päihde- tai psyykkisiin ongelmiin.

Tutkimus saa jatkoa

Tutkimusta on nyt Laukkasen mukaan jatkettu, mutta huomattavasti pienemmällä otannalla.

– Uusimpien tutkimusmenetelmien avulla halutaan selvittää runsaan alkoholinkäytön vaikutuksia aivoihin, Laukkanen valottaa keskeneräisen tutkimuksen tarkoitusta.

Vastavalmistunut tutkimus nuorten alkoholinkulutuksesta toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, Kuopion yliopistollisen sairaalan, Tampereen yliopiston ja Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteistyönä. Tutkimuksessa selvitettiin psykososiaalisten ongelmien yhteyttä alkoholinkäyttöön 13–18-vuotiailla.

Siihen osallistui 4 074 kuopiolaista nuorta. Nuoret arvioivat tutkimuksessa itse itseään ja käyttäytymistään, eikä siinä käytetty ulkopuolista arvioitsijaa. Tulokset julkaistiin Journal of Adolescence -lehdessä.