Suomalaiset bongailevat sotien jälkiä metsistä – katso kuvat bunkkereista

Yle Uutisten yleisön havaintoja sotien jäljistä Suomessa on kertynyt jo yli 1 300. Kartalle on jaettu satoja kuvia paikoista, joissa sota yhä näkyy. Erityisen suosittu kuvausaihe ovat metsissä piileskelevät teräsbetonikorsut.

Kotimaa
Kuva puolustuslinjan rakentamisesta 1940-luvulla.
Puolustusvoimien arkistokuvaa puolustuslinjan rakentamisesta 1940-luvulta.SA-kuva

Yle Uutisten sotahistoriakartalle on merkitty jo yli 1 300 kohdetta, joissa sotien jäljet Suomessa näkyvät yhä.

Erityisen innokkaasti Yle Uutisten kartalle on jaettu kuvia teräsbetonikorsuista. Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haaviston mukaan nämä teräsbetoniset rakennelmat ovat pääsääntöisesti toisen maailmansodan ja myös ensimmäisen maailmansodan ajalta, koska teräsbetoni kehitettiin 1900-luvulla. Kuitenkin myös sota-ajan ulkopuolella on rakennettu korsuja.

– Esimerkiksi 1930-luvulla rakennettiin Kannakselle teräsbetonikorsuja, sanoo Virolahden Bunkkerimuseon pääopas Erkki Rikkola.

Salpalinjan rakennelmia ei käytetty sodassa – huollettiin salaa

Yksin Salpalinja muodostuu sadoista erilaisista rakenteista, jotka kulkevat lähes yhtenäisenä Virolahdelta Inariin saakka. Salpalinja on Suomen itsenäisyyden ajan suurimpia rakennushankkeita. Se rakennettiin sodan vuoksi, vuosina 1941–1944, mutta sitä ei varsinaisesti käytetty sodassa. Linnoitteita on rakennettu Itä-Suomeen 900 kilometrin matkalle Suomenlahdelta Itä-Lappiin.

Rikkolan mukaan Salpalinjalle rakennettiin vuoden 1944 loppuun mennessä 728 teräsbetonikorsua, näistä suuria teräsbetonikorsuja on noin 450. Korsuista 168 oli konekivääri- ja majoituskorsuja, joihin mahtui 20 miestä.

Museovirasto inventoi vuosina 2009–2012 Salpalinjan kaikki tiedossa olleet teräksiset ja betoniset linnoitusrakenteet. Museoviraston tutkija John Lagerstedtin raportti (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että osa linjan korsuista on edelleen poikkeuksellisen hyväkuntoisia, koska Puolustusvoimat ylläpiti ja huolsi niitä salassa Kylmän sodan aikana 1950-luvulta 1980-luvulle saakka.

Osa tunnettuja nähtävyyksiä, osa yhä piilossa maastossa

Nykyään osa Salpalinjan korsuista on merkitty opastein tai jopa kunnostettu nähtävyyksiksi. Bunkkerimuseoista tunnetuin on Virolahdella, mutta myös esimerkiksi Joensuusta löytyy korsumuseo, jossa korsun lisäksi on entistetty kaksi avoaseman konekivääripesäkettä ja osa taisteluhautaa.

Lisäksi retkeilijät ja sotahistoriaharrastajat jakavat tietoa kiinnostavista kohteista verkossa. Esimerkiksi Retkipaikka (siirryt toiseen palveluun) -blogissa on kerrottu Salpalinjan kohteista. Salpalinjan salat (siirryt toiseen palveluun) -blogissa taas pyritään viikoittain jakamaan uutta tietoa Salpalinjan kohteista, joihin voi tutustua myös osallistumalla jo 21 kertaa järjestettyyn Salpavaellukseen (siirryt toiseen palveluun).

Osaan rakennelmista törmää kuitenkin vain tietoisesti etsimällä tai vahingossa metsässä liikkumalla.

– Museokäyttöön kunnostettuja teräsbetonibunkkereita on noin toistakymmentä. Opasteilla varustettuja löytyy Salpapolun varrelta parikymmentä lisää. Loput kohteet on vain etsittävä maastosta, arvioi Virolahden bunkkerimuseon pääopas Erkki Rikkola.

Sotahistoriaa harrastavat bongailevat korsuja metsistä

Yle Uutisten sotahistoriakartta on kiinnostanut satunnaisten maastossa liikkuvien lisäksi myös perehtyneitä sotahistoriaa harrastavia suomalaisia. Yksi kartalle runsaasti merkintöjä tehnyt harrastaja on 25-vuotias Sami Puranen.

Valokuvaamisesta innostunut Puranen harrastaa myös geokätköilyä. Harrastukset tukevat toisiaan, sillä geokätköjen etsimisen yhteydessä maastossa saattaa törmätä myös sotahistoriallisiin kohteisiin.

Puranen myös etsii korsuja ja bunkkereita selailemalla esimerkiksi Museoviraston sivuja.

– Sieltä löytää paljon kiinnostavia kohteita. Ihan koordinaateillla olen sitten etsinyt näitä keskeltä metsiä, kertoo Puranen.

Kiinnostus sotahistoriaan tarttui Puraseen armeijassa. Bunkkereiden bongailussa Purasen mukaan jännittävintä on, se kun löytää itselle uusia paikkoja, joihin ei ole opasteita.

Lisää merkintöjä toivotaan yhä

Pyydämme edelleen merkitsemään kuvia, tietoja ja tarinoita Yle Uutisten sotien jälkiä keräävälle kartalle. Kartalle merkityistä kohteista tehdään juttuja asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi Yle Uutisten karttakysely voi tuottaa merkittävää tietoa myös tutkijoille, sillä kaikkia sotahistoriallisia kohteita ei ole kartoitettu.

Kartalle jaettuja tarinoita ja tietoja voit tutkia kartta-artikkelissa liikuttamalla hiirtä kartan päällä ja klikkaamalla merkintöjä. Kartalla voi käydä myös keskustelua eri kohteista muiden kiinnostuneiden kanssa.

Vanhoja linnoitusrakennelmia.
Ylen sotahistoriakartta, Sami Puranen
Majoitustunneli Ventovuorella.
Ylen sotahistoriakartta, Sami Puranen
Majoitustunneli Ventovuorella.
Ylen sotahistoriakartta, Sami Puranen
Majoitustunnelin käytävää.
Ylen sotahistoriakartta, Sami Puranen
Majoitustunnelin suuaukko.
Ylen sotahistoriakartta, Sami Puranen
Vanhoja linnoitusrakennelmia.
Ylen sotahistoriakartta, Sami Puranen
Vanhoja linnoitusrakennelmia.
Ylen sotahistoriakartta, Sami Puranen
Bunkkerin oviaukko.
Ylen sotahistoriakartta, Sami Puranen
Bunkkerin suuaukko.
Ylen sotahistoriakartta, Sami Puranen
Vanhoja linnoitusrakennelmia.
Ylen sotahistoriakartta, Sami Puranen
Bunkkerin suuaukko.
Ylen sotahistoriakartta, Sami Puranen
Bunkkerin suuaukko.
Ylen sotahistoriakartta, Sami Puranen