Ester Toivonen 100 vuotta – Euroopan kaunein torjui Hollywoodin kosiskelut

Kauneuskuningatar ja elokuvatähti suhtautui omiin kykyihinsä näyttelijänä vähätellen. Valinta Euroopan kauneimmaksi naiseksi antoi nuorelle valtiolle mahdollisuuden erottua idän kansoista.

Kotimaa
Ester Toivonen esitti ruhtinatar Kristine Popoffia elokuvassa Kaivopuiston kaunis Regina
Ester Toivonen esitti ruhtinatar Kristine Popoffia elokuvassa Kaivopuiston kaunis Regina. Vuonna 1941 valmistuneen elokuvan ohjasi Toivo Särkkä.KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy

Elokuvanäyttelijä ja vuoden 1934 Miss Eurooppa Ester Toivonen täyttäisi tänään torstaina 100 vuotta. Hän syntyi Haminassa vuonna 1914.

Esterin biologinen isä oli Puolassa syntynyt saksalaismies, joka palveli Haminassa Venäjän armeijan soittokunnassa. Isäänsä Ester ei ehtinyt tavata, sillä isä komennettiin pois varuskuntakaupungista ensimmäisen maailmansodan syttyessä. Äiti avioitui myöhemmin suomalaisen miehen kanssa, ja perheeseen syntyi kahdeksan lasta lisää.

Mahdollisuus matkustamiseen houkutti missikisoihin

Ester Toivonen työskenteli Helsingissä, kun hänet houkuteltiin osallistumaan Miss Suomi -kilpailuun vuonna 1933. Kilpailun voitto poiki seuraavana vuonna kutsun Englantiin kisaamaan Euroopan kauneimman naisen tittelistä. Toivonen ei aluksi ollut kilpailusta innoissaan, mutta suostui, koska sen varjolla pääsi matkustamaan Eurooppaan.

Hän oli klassinen kaunotar, jossa yhdistyivät ruhtinaalliset ja ylväät piirteet.

Riikka Pennanen

– Hän oli klassinen kaunotar, jossa yhdistyivät ruhtinaalliset ja ylväät piirteet. Hän oli harvinaislaatuinen sen ajan Suomessa, arvioi Toivosen elämään perehtynyt elokuvatutkija Riikka Pennanen.

Miss Europe -titteli teki Ester Toivosesta suuren tähden, ja voitosta otettiin Suomessa kaikki irti. 30-luvun ilmapiirissä suomalaisille oli tärkeää erottautua itäisistä kansoista, ja Esteristä tehtiin "puhtaan suomalaisuuden" keulakuva. "Me emme ole mongoleja", otsikoi Suomen Kuvalehti voiton jälkeen. Puhtaan suomalaisuuden korostaminen tuntuu jälkikäteen erikoiselta, kun muistetaan Toivosen oma sukutausta.

Hollywood sai rukkaset

Kilpailun tuomaristossa istunut amerikkalainen elokuvatuottaja tarjosi Toivoselle mahdollisuuden päästä Hollywoodiin opiskelemaan näyttelemistä. Hänen perässään olivat myös saksalaiset elokuvastudiot. Vaatimaton nuori nainen ei kuitenkaan mieltänyt itseään näyttelijäksi ja antoi studioille rukkaset.

Hän oli hyvin nokkelasti replikoiva komedienne. Kamera keskittyi kauneuteen, mutta siinä oli enemmänkin.

Riikka Pennanen

– Hänellä oli sellainen kuva elokuva-alasta, että se on täynnä juonittelua ja olisi ollut liian kova bisnes hänen luonteelleen. Jalat maassa -ajattelu ei ehkä olisi toiminutkaan Hollywoodin kovassa kilpailussa, Riikka Pennanen arvioi.

Nokkela mutta teennäinen komedienne

Suomen Filmiteollisuus onnistui kuitenkin houkuttelemaan Toivosen elokuvien pariin. Uransa aikana hän ehti esiintyä kaikkiaan 14 kotimaisessa elokuvassa. Uransa alussa hän näytteli komedioissa sanavalmiita ja itsenäisiä kaupunkilaisnaisia.

Myöhemmin Toivonen nähtiin historiallisissa pukudraamoissa muun muassa ruhtinattaren ja kreivittären rooleissa, kuten elokuvassa Kaivopuiston kaunis Regina. Kriitikoiden arviot hänen rooleistaan olivat vaihtelevia.

– Ester oli epävarma omista näyttelijäkyvyistään, ja häntä myös vähäteltiin. Mielestäni hän oli kuitenkin hyvin nokkelasti replikoiva komedienne. Kamera keskittyi kauneuteen, mutta siinä oli enemmänkin, Riikka Pennanen sanoo.

Ester Toivonen Erkki Karun ohjaamassa elokuvassa Syntipukki vuonna 1935
Ester Toivonen Erkki Karun ohjaamassa elokuvassa Syntipukki vuonna 1935.KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy

Teatteripuvustusta opiskeleva Elina Ortamo on opinnäytetyönään koonnut näyttelyn Ester Toivosen elämästä. Ilta- ja uimapukujen ja muiden henkilökohtaisten esineidenlisäksi näytillä on myös Toivosen saamia ihailijakirjeitä. Ortamon mukaan Toivonen oli vaatimattomuudestaan huolimatta hyvin tyylitietoinen, jolle teetettiin vaatteita Pariisissa asti. Kauneuskuningattaren mainetta käytettiin sumeilematta elokuvien markkinoinnissa, vaikka rooli olisi ollut miten pieni tahansa.

– Hän oli rooleissaan enemmän mannekiini kuin näyttelijä. Ei hän maailman huonoin näyttelijä ollut, mutta vähän teennäinen, arvioi Ortamo.

Ester Toivonen asettui elokuvauransa jälkeen asumaan Helsingin Kruununhakaan yhdessä aviomiehensä kanssa. He saivat kaksi lasta. Toivonen kirjoitti elämästään kirjan Rikas on elämä, joka julkaistiin vuonna 1965. Ester Toivonen kuoli vuonna 1979.

Ester Toivosta juhlitaan Haminassa sunnuntaina teemalla Rakkahin Ester! - Kansakunnan kaunotar elokuvissa. Seminaari ja elokuvaesitys järjestetään klo 13 alkaen elokuvateatteri Kino Haminassa. Toivosen elämästä kertova näyttely on esillä Kauppiaantalomuseossa elokuun loppuun saakka.