Pakotteet ovat huonoja aseita

Talouspakotteita käytetään paljon, vaikka historia kertoo, että niiden osumatarkkuus on yleensä huono.

talous

Hyvät lukijat, Teillä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus päästä kärpäseksi kattoon, kun suurvaltajohtajat asioivat pakotekaupassa:

– Entä osumatarkkuus?
– Nooh, tuota tuota… Parhaassa tapauksessa joka kolmas setti osuu maaliin.
– Ja huonoimmillaan?
– Neljä sadasta toimii niin kuin piti. Tehdäänkö silti kaupat?
– Toki, eihän tässä sotimaankaan ilkeä ryhtyä. Laitetaas vähän teknologian ja aseiden vientikieltoja, finassipakotteita ja kunnon lista matkustusrajoituksia ja varojen jäähdytyksiä, kiitos.

Make sanctions, not war

Talouspakotteet ovat kansainvälisessä politiikassa suosittu väline, vaikka tutkimustiedot kertovat, että osumatarkkuus on usein huono. Syy suosioon on ilmeinen.

– Niitä käytetään, koska ne ovat melkein ainoita keinoja, mitä voidaan käyttää. Esimerkiksi tässä Ukrainan tilanteessa sotilaallinen vaihtoehto otettiin jo aikaisessa vaiheessa pois pöydältä, ja se jättää sitten jäljelle taloudellisen vaihtoehdon, sanoo ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.

Politiikan arsenaaliin pakotteet ovat kuuluneet tuhansia vuosia. Pakotteilla yritetään painostaa riitapukareita neuvottelupöytään, hillitä aseellisia konflikteja, viestitään paheksuttavasta käytöksestä ja pyritään jopa vaihtaa kohdemaan hallinto, kuten Yhdysvaltain kauppasaartoon jo 1960-luvulla joutuneessa Kuubassa.

Viime vuosikymmeninä talouspakotteita on käyttänyt erityisesti Yhdysvallat, mutta ei EU:kaan ole ollut toimeton. Suomi on tällä hetkellä EU-rintamassa mukana 29 pakoteohjelmassa. Useimmat ohjelmista eivät vaikuta suomalaisten arkeen juuri millään tavalla.

Tilanne muuttui, kun Venäjä kaappasi Krimin ja jatkaa edelleen Itä-Ukrainan separatistien tukemista. Elokuun alussa länsi kiristi Venäjä-pakotteitaan tuntuvasti ja ryhtyi rajoittamaan teknologian vientiä ja venäläispankkien ja -yhtiöiden rahoitusta.

Venäjä etsii kiertoteitä

Mutta miten tehokkaita pakotteet ovat? Kääntääkö Venäjän talouskasvun hiipuminen presidentti Vladimir Putinin pään ja patistaa Kremlin nopeammin neuvottelupöytään?

Periaatteessa talouspakotteet toimivat sitä paremmin, mitä tiiviimmin kohdemaa on verkottunut maailmantalouteen. Pientä ja vientisektoriltaan yksipuolista maata on helpompi painostaa kuin suurta, monilla toimialoilla vahvaa taloutta.

Venäjä on suuri talous, mutta toisaalta hyvin riippuvainen öljy- ja kaasutuloistaan. Maan pankkisektori on myös tiiviisti linkittynyt läntisille pääomamarkkinoille.

Pelivaraa Venäjälle antaa kuitenkin suhteellisen vahva valtiontalous ja öljytulosta kertyneet vararahastot, joiden turvin maa voi arvioiden mukaan rahoittaa pankkisektorinsa toimintaa noin vuoden verran. Venäjä on myös Ukrainan kriisin jälkeen nopeasti tiivistänyt kauppasuhteitaan Aasian ja arabimaihin.

Turha odottaa nopeita vaikutuksia

Vaikka pakotteet murjovat Venäjän taloutta jo nyt, nopeaa poliittista läpimurtoa tuskin on odotettavissa.

– Jos pakotteiden tavoitteena on kohdevaltion käyttäytymisen muutos nopeasti, esimerkiksi se että maa irtautuu jostain sotilaallisesta konfliktista, niin silloin talouspakotteiden teho on kyllä varsin kyseenalainen, arvioi kylmän sodan historiaa tutkinut tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.

Tutkimustulokset pakotteiden tehosta ovat hyvin ristiriitaisia. Yksi mahdollinen menestystarina voisi olla Etelä-Afrikka, jonka rotusortopolitiikkaa muu maailmaa paheksui monin erilaisin pakottein ja boikotein. Pakotteiden arvellaan nopeuttaneen rotusortohallinnon kaatumista.

Laaja pakotesaarto Irakin Saddam Husseinia kohtaan ei sen sijaan onnistunut toivotusti. Hirmuhallitsijan ote vallasta vain lujittui, kun maan johto käytti hyväkseen pakoteohjelmien porsaanreikiä. Irakin kansa sen sijaan kärsi ja eräiden arvioiden mukaan jopa satoja tuhansia lapsia kuoli esimerkiksi lääkkeiden puutteeseen.

Terrorijärjestö Al-Qaidaan kohdistetut pakotteet kertovat myös pakotepolitiikan vaikeudesta. Pakotteilla on pystytty vaikeuttamaan järjestön toimintaa ja hillitsemään terroritekoja, mutta ei estämään islamistinen terrorismiaatteen leviämistä.

Paradoksaalista on, että vaikka pakotteet toimivat taloudellisesti, ne eivät välttämättä toimi poliittisesti.

Lista erilaisista pakotteista.
Lähde: Mika Aaltola, Ulkopoliittinen instituutti.Juha Rissanen, Yle Uutisgrafiikka

Grafiikkaa päivitetty 7.8.2014 klo 10.10 Kuuban osalta.