1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Tutkija: Pohjois-Suomelle oma helleraja?

Sotilaat ja urheilijat ovat helteellä riskiryhmässä. "Pitkulaiset" ihmiset ja hyvät hikoilijat on kuumuudenkestävimpiä, toteaa tutkimusprofessori Hannu Rintamäki. Ajatus Pohjois-Suomen omasta hellerajasta ei ole aivan tuulesta temmattu.

Kotimaan uutiset
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki.
Iita Pirttikoski / Yle

Säätiedotusten pakkasvaroituksia jaetaan eri kriteereilllä eri puolella Suomea: maan eteläosassa voi riittää -20 astetta, kun karaistuneempia pohjoisen poikia ja tyttöjä varoitellaan vasta kiperässä -30 asteen säässä.

Amerikoissa helleraja on 32 astetta. Kyllä sitä säädetään maantieteellisen sijainnin mukaan.

Hannu Rintamäki

Voisiko hellerajakin poiketa alueittain vaikkapa niin, että rima roikkuisi 22 asteessa Suomi-neidon ylävartalolla, ja alakropan alueella pidettäisiin nykyinen 25 asteen raja?

– Ehkä se olisi mahdollista, kuuluu varovainen arvio Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäen suusta.

– Hellerajathan ovat erilaisia. Esimerkiksi Amerikoissa helleraja on 32 astetta. Kyllä sitä säädetään maantieteellisen sijainnin mukaan, hän jatkaa.

Hellerajan käytännön merkitys on toimia varoitussignaalina kuumakuorman kasvaessa. Se vaikuttaa myös esimerkiksi työehtosopimuksissa määriteltyihin taukoihin joillain aloilla.

Kunto vaikuttaa enemmän kuin kotikunta

Suomen kokoisessa maassa yksilöllinen lämmönsietokyky ei poikkea merkittävästi asuinpaikan mukaan. Kunnolla, elintavoilla ja perinnöllisillä tekijöillä on suurempi vaikutus.

Koko maailman laajuisessa mittakaavassa eroja sen sijaan löytyy maantieteellisesti: mitä lähempänä päiväntasaajaa ollaan, sen paremmin kuumuutta kestetään. Esimerkiksi hikoilukyvyssä on eroja. Erinomaisen hikoilijan keho viilentyy tehokkaammin.

Rintamäen mukaan Pohjois- ja Etelä-Suomi saattaisivat kuitenkin poiketa ilmastoltaan niin paljon, että omat hellerajat voisivat olla perusteltuja.

Hän huomauttaa, että suomalaisten lämmöntuotanto- ja -sietokyky voisi kuitenkin vaihdella enemmän maan leveys- kuin pituussuunnassa.

– Saattaisi olla, vaikka siitä nyt ei ole tietoa tällä hetkellä. Itäsuomalaiset poikkevat geneettisesti länsisuomalaisista.

Henkilöt jotka pyrkivät tekemään maksimisuorituksia hinnalla millä hyvänsä, ovat yksi riskiryhmä.

Hannu Rintamäki

Ylisuorittajat vaaravyöhykkeellä

Voimakas motivaatio voi olla vaaratekijä helteellä, varoittaa Rintämäki.

– Henkilöt jotka pyrkivät tekemään maksimisuorituksia hinnalla millä hyvänsä, ovat yksi riskiryhmä.

Kuumissa maissa ihmisten kehon rakenne on pitkulaisempi.

Hannu Rintamäki

Varoituksen sana perustuu siihen, että raskaat suoritukset tuottavat runsaasti lämpöenergiaa jo valmiiksi kuumana käyvään kehoon.

Riskiryhmään kuuluvat esimerkiksi urheilijat ja sotilaat, jotka eivät malta tai voi välttää äärimmäistä pinnistelyä helteisinäkään päivinä.

Kenen keho on kuumuudenkestävin?

Pienikokoisen henkilön elimistö ylikuumenee nopeammin kuin suurikokoisemman. Toisaalta tuntuu, että raskasrakenteisella ihmisellä on kaikkein tukalimmat tuntemukset helteellä.

Millainen oikein on se kuumuudenkestävimmän vartalon prototyyppi? Rintamäki naurahtaa ja kertoo, että asiaa on tutkittu paljonkin.

– Kuumissa maissa ihmisten kehon rakenne on pitkulaisempi, hän tiivistää kysymystä pureskelevan Allenin säännön.

– Pitkät ulokkeet ovat hyvästä, mies jatkaa virnistäen.

Liikaa massa toimii – luonnollisesti – kuumuutta keräävänä painolastina.

– Rasva toimii lämmöneristeenä ja sopii paremmin talvikauteen.

Lue seuraavaksi