Ympäristöylitarkastaja haluaisi uudistaa vesiosuuskuntien pumppaamojen valvontaa

Kaikki jätevesivuodot eivät tule edes ympäristöviranomaisten tietoon. Ely-keskus ei aktiivisesti valvo pumppaamojen toimintaa.

luonto
Jätevesipumppuyksikkö metsäaukealla
Sakari Partanen / Yle

Vesiosuuskuntien jätevesipumppaamoiden toiminta on pitkälti omavalvonnan varassa. Pohjois-Savon ely-keskuksen ympäristöylitarkastajan Marja-Leena Skinnarin mukaan vesiosuuskuntien pumppaamot ovat ongelmallisia ympäristöviranomaisen kannalta.

– Esimerkiksi joistain jätevesien ylivuodoista tulee tietoja kuntaan ja osin ely-keskukseen, ja yhteistyössä yritämme näitä hoitaa ja tarvittaessa ohjeistaa. Mutta kaikki ylivuodot eivät tule edes meidän tietoon, vaikka niistä hyvä olisi ilmoittaa, Skinnari toivoo.

Valtakunnallista keskustelua toivotaan

Skinnarin mukaan vesiosuuskuntien jätevesipumppaamoilla ja viemäriverkostoilla ei ole ympäristölupia eikä ely-keskus sitä kautta valvo niitä.

– Jopa valtakunnallisesti olisi hyvä keskustella siitä, miten vesiosuuskuntien pumppaamoiden valvonta tai ylivuodot hoidetaan, tai onko esimerkiksi tarve rakentaa hälytysjärjestelmiä, varoaltaita tai muita varojärjestelmiä.

Kuopion ja Suonenjoen rajan tuntumassa huomattiin eilen tiistaina jätevesiputken vuoto, joka ehti jatkua viikon ajan kenenkään huomaamatta. Suonenjoen alueella sijaitsevasta pumppaamosta valui maastoon arviolta 150 000 litraa jätevettä.

Läheiseen Ilvesjärveen jätevesi ei kuitenkaan ole valunut. Järvestä otetuissa näytteissä saastumiseen viittaavia bakteereja oli alle sallitun enimmäismäärän.

Vesipumppaamon perustamiseen ei tarvitse ympäristölupaa, mutta suunnitteluvaiheessa vesiosuuskunta kuuntelee kuntaa ja paikallista ely-keskusta. Vesiosuuskuntia on Pohjois-Savossa reilut 140.