1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Kyyn vastamyrkkyä jouduttu antamaan tavallista useammalle – yksi annos maksaa runsaat 3 000 euroa

Myrkytystapauksia on ollut poikkeuksellisen paljon Pohjois-Karjalassa, jossa myös vastamyrkkyä on jouduttu antamaan tavallista useammalle. Yksi vastamyrkkyannos maksaa runsaat 3 000 euroa.

Kuva: Pertti Huotari / Yle

Kyykäärmeen on tänä kesänä päässyt näkemään tavallista useammin, sillä lämmin sää on saanut käärmeet liikkeelle. Kaikille kohtaaminen ei ole kuitenkaan ollut miellyttävä kokemus.

Yksi kyyn kohdanneista on kontiolahtelainen Tiina Tuovinen, joka oli poimimassa mustikoita Jaamankankaalla yhdessä puolisonsa, 3- ja 7-vuotiaitten lastensa sekä koiran kanssa. Ämpärit olivat jo täynnä, kun Tuovinen ajatteli ottaa vielä viimeiset mustikat.

– Kuulin sihinää, ja kun nousin ylös, huomasin sormessa pari veripisaraa, Tuovinen kertoo.

– Vasta sitten tuli kipu, ja pian alkoi vähän samanlainen kirvely kuin hyönteisen pistossa.

Kyy oli iskenyt hampaansa Tuovisen vasemman käden keskisormeen, joka alkoi pian turvota. Tuovista lääkittiin aluksi Pohjois-Karjalan keskussairaalassa kortisonilla, mutta se osoittautui riittämättömäksi.

– Lääkäri teki aika pian päätöksen, että minulle annetaan käärmeseerumia.

Kyseessä on vastamyrkky, jota annetaan vain vaikeissa tapauksissa.

– Silloin, kun käärmeenpurema on saanut aikaan henkeä uhkaavan reaktion, tai kun puremakohdan turvotus on hyvin laaja ja nopeasti leviävä, selittää osastonylilääkäri Matti Reinikainen.

Kallis ja vaikeasti saatavissa

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on hoidettu tänä kesänä kaikkiaan jo runsaat 20 kyynpuremaa.

– En muista omalta työuraltani tällaista kesää, jolloin käärmeenpuremia olisi ollut näin paljon, vahvistaa osastonylilääkäri Reinikainen.

Vastamyrkkyä on Joensuussa jouduttu antamaan jo kolmelle ihmiselle. Määrä on paljon, sillä kyseessä on kallis ja rajoitetusti saatavissa oleva aine.

– Yhden annoksen hinta on 3 470 euroa, paljastaa Pohjois-Karjalan keskussairaalan sairaala-apteekin apteekkari Päivi Kainulainen.

– Lääkärit harkitsevat tarkoin, milloin he tätä käyttävät.

Vastamyrkyn harvinaisuudesta kertoo jotain se, että sitä on koko Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tällä hetkellä vain kaksi annosta.

Vastamyrkky on peräisin kyyn myrkylle immuuneiksi tehdyistä lampaista. Aiemmin vastamyrkkyä saatiin hevosista.

– Lampaan seerumista valmistettu aine aiheuttaa vähemmän allergisia reaktioita kuin hevosista saatava seerumi, Kainulainen selittää.

Koko maassa puremat yhä "normaalitasolla"

Kyitä esiintyy erityisesti Lounais-Suomessa, ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on perinteisesti hoidettu valtaosa koko maan kyynpuremista, keskimäärin 23 tapausta vuodessa.

Tänä kesänä ykköstilan on väkimäärään suhteutettuna kuitenkin ottanut Pohjois-Karjalan keskussairaala. Vastamyrkkyäkin on Turussa annettu toistaiseksi vain kahdelle.

Sairaaloihin tehdyn soittokierroksen perusteella käärmeenpuremia on hoidettu kesän aikana ympäri maata, mutta ei aiempia vuosia enempää.

Normaalikesään viittaa myös se, että valtakunnalliseen Myrkytystietokeskukseen on kesän aikana soitettu kyystä vain nelisenkymmentä kertaa. Se on runsaat puolet aiempien vuosien soittokertojen määrästä (68 kpl vuonna 2013 ja 73 kpl vuonna 2012).

Puremaan suhtauduttava vakavasti

Suomessa on käärmeenpuremaan kuollut ihminen viimeksi 30 vuotta sitten.

Osastonylilääkäri Matti Reinikaisen mukaan vakavia oireita tulee tavallisesti noin joka neljännestä käärmeenpuremasta. Hän korostaa, että purema on otettava aina vakavasti, eikä pelkkään kyytablettiin pidä luottaa.

– Periaatteessa siitä voi olla hyötyä, mutta mitään vakuuttavaa näyttöä siitä, että se todellakin tepsii, ei ole.

Myös kyyn puremaksi joutunut Tiina Tuovinen aikoo jatkossa varautua marjametsään paremmin.

– Kun lähden seuraavan kerran marjaan, laitan vielä pitkävartisemmat kumpparit ja napakat housut.

– Varmaan harkitsen myös jonkinlaisia käsineitä, hän lupaa.