Ilman tukea ei pärjää – näin kuntasi käyttää veroeuroja teatterin hyväksi

Yle Uutiset vertaili suurimpia kaupunkeja sen perusteella, minkä verran niiden isot teatterit kuntalaisia kiinnostavat ja paljonko kunta teatterien toimintaa avustaa.

kulttuuri

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tyhjennä kaikki

Valitse sinua kiinnostava kaupunki listalta. Voit valita useita ja piilottaa tiedot klikkaamalla valintaa uudelleen.

Ihmetteletkö, miksi kotikuntasi antaa toista miljoonaa euroa vuosittain teatterille ja käy sitä varten sinunkin kukkarollasi? Yksinkertaistaen siksi, että ilman kunnan ja valtion tukea teatterilipun hinta nousisi esimerkiksi nykyisestä 30 eurosta 100 euroon, eikä sinulla luultavasti olisi enää teatterissa käyntiin varaa – edes pikkukaupungissa.

Kunnissa on eroja: yksi tukee teatteria avokätisesti, vaan kuntalaiset eivät järin aktiivisesti näytelmiä käy katsomassa; toinen taas myöntää teatterille euroja, ja esitykset vetävätkin väkeä.

Yle Uutiset tarkasteli 26 kunnan teatterimyönteisyyttä viime vuoden luvuin ja pelkistetyin laskelmin – ja ääripäitä löytyi. Tutustu eroihin jutun alussa olevasta valikosta.

> Näin vertailu tehtiin

Kieli-identiteetin vaaliminen kääntyy kulttuurin hyväksi

Suurten teatterien kannalta onnelana vertailussa näyttäytyy Vaasa: kunnan toiminta-avustus Vaasan kaupunginteatterille ja ruotsinkieliselle Wasa Teaterille on yhtä kaupunkilaista kohti jyvitettynä 41 euroa vuodessa, vain Kemissä kunta myöntää rahaa avokätisemmin. Lisäksi vaasalaiset käyvät hanakasti katsomassa kaupunkinsa näytelmiä. Toki katsojajoukot koostuvat käytännössä myös muiden kuntien asukkaista.

– Kyllä alueemme kaksikielisyys korostaa taiteen tärkeyttä. Kahden kieli-identiteetin ja kulttuurin viljely heijastuu koko ilmapiiriin ja yleisön kiinnostukseen, Vaasan kaupunginteatterin johtaja Erik Kiviniemi arvioi.

Teatterinjohtajan mukaan Vaasa on asettanut erilaisia säästövelvoitteita teatterille vuosittain, mutta keskusteluyhteys kulttuuritekijöiden ja keskushallinnon välillä on pysynyt hyvänä.

Vaasan kulttuurijohtaja Sanna Bondas vahvistaa, että teatteriin satsataan. Bondaksen mielestä kulttuurin arvostus on tärkeä tekijä kaupungin vetovoimalle.

Savonlinnan perusvire on "alakuloinen"

Savonlinna on esimerkki kaupungista, jossa sekä kunnan tuki että kuntalaisten into teatteriaan kohtaan jättävät toivomisen varaa. Savonlinnan teatterissa yli 30 vuotta työskennellyt talouspäällikkö Päivi Korhonen muistaa vielä paremmat ajat.

– Aikaisemmin paikkakunnalla oli paljon teollisuutta ja virkeämpää. Opiskelijoitakin oli enemmän. Nyt ei firmanäytöksiä osteta. Kaupungissa on huomattava määrä ihmisiä, jotka eivät käy teatterissa koskaan. Kunnanavustuksella on juuri ja juuri toimeen tultu.

Savonlinnan pieni teatteri on tänä vuonna käyttänyt voimiaan hoitolaitosyhteistyön tekemiseen. Kokemus on arvokas, mutta ei se vielä katsojatilastoja kaunista.

– Vasta kun päästään 20 000 katsojaan, voidaan olla tyytyväisiä. Siihen asti voin miettiä, mikä esimerkiksi ohjelmistovalinnoissamme on mennyt pieleen, teatterinjohtaja Tiina Luhtaniemi sanoo.

Luhtaniemen mielestä kuntatalouden kurimus heijastuu väistämättä yleisön varovaisuuteen, kun päättäjät puhuvat vain säästämisestä.

– Oopperajuhlien päätyttyä jouduin taas huomaamaan, kuinka alakuloinen kaupungin oma perusvire onkaan.

> Teatterien pudotuspeli alkamassa?

Teatterimyönteisyys kunnan tuen ja kävijäaktiivisuuden perusteella.
Juha Rissanen, Yle uutisgrafiikka

Osassa kunnista sekä valtion että kunnan tukea saa isojen teatterien lisäksi myös joukko ryhmämuotoisia ja pienteattereita. Moniteatteristen kaupunkien teattereista mukana vertailussa ovat vain suuret ja keskisuuret talot: Turun kaupunginteatteri ja Åbo Svenska Teatern, Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri, Helsingin Kaupunginteatteri, Suomen Kansallisteatteri, Komediateatteri Arena ja Svenska Teatern, Espoon Kaupunginteatteri ja Unga Teatern sekä Vaasan kaupunginteatteri ja Wasa Teater.

Lähteet: Teatterin tiedotuskeskus, Suomen Teatterit ry