1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Hukkakauratiloille halutaan kovempia rangaistuksia

Tunnollisesti hukkakauraa torjuvat viljelijät ovat tuohtuneet siitä, että osa viljelijöistä suhtautuu välinpitämättömästi helposti tilalta toiselle leviävään rikkakasviin. Vihaisimmat viljelijät leikkaisivat EU-tuet määräajaksi hukkakauratiloilta. Apuun haetaan nyt poliitikkoja.

Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen tarkastajat etsivät hukkakauraa ohrapellolta.

Osa viljelijöistä haluaa nykyistä suurempia rangaistuksia tiloille, jotka eivät huolehdi hukkakauran torjunnasta. Viljelijät vaativat poliitikkoja puuttumaan EU-tukiasetukseen ja leikkaamaan tuntuvasti hukkakauratilojen viljelytukia.

Perussuomalaisten vimpeliläinen kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Reijo Hongisto sanoo, että viljelijöillä on suuri huoli siitä, että hukkakaura leviää tilalta toiselle.

– Kaikkein pahimmissa tapauksissa viljelijä on tuonut hukkakauran saastuttamaa viljaansa erilaisten maatalousyhtymien omistamiin viljankuivaamoihin ja kuivattanut viljansa siellä. Tällöin hukkakauran siementä on jäänyt kuivaamorakenteisiin, joista ne voivat kulkeutua myös muiden viljelijöiden viljoihin.

Reijo Hongisto on jättänyt maa- ja metsätalousministerille kirjallisen kymyksen hukkakaurasanktioista. Hongisto kertoo, että huolestuneiden viljelijöiden yhteydenottoja on tullut pitkin kesää eri puolilta Suomea.

– Viljelijät ovat sanoneet, että nykyinen rangaistus on liian pieni uhka. Jos tulisi selkeä signaali siitä, että sanktiomenetykset olisivat suurempia, ehkä se motivoisi viljelijöitä nykyistä tehokkaammin torjumaan omilla vainioillaan hukkakauraa, Reijo Hongisto tulkitsee keskustelujaan viljelijöiden kanssa.

Vihaisimmat veisivät tuet kokonaan pois

Jos tila laiminlyö hukkakauratorjunnan kehotuksista huolimatta, viranomaiset voivat vähentää tukia täydentävien ehtojen kautta ensin yhdestä viiteen prosenttia. Tämä koskee muun muassa tilatukea, ympäristötukea ja luonnonhaittakorvausta. Mikäli samasta asiasta sanktioidaan seuraavan kahden vuoden aikana, kerrotaan sanktioprosentti kolmella.

Viljelijät olisivat valmiit leikkaamaan jopa puolet välinpitämättömien hukkakauratilojen EU-tuista.

Hukkakaura leviää nopeasti tilalta toiselle. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

– Tällaistakin on esitetty ja jopa kovempiakin väitteitä. On tullut viljelijöiltä sellaisiakin viestejä, että kaikki tuet pois siihen asti, kunnes hukkakaura on pellosta hävinnyt ja sen jälkeen voidaan tuet palauttaa, Reijo Hongisto kertoo.

– Itse en nyt ota näin rajua kantaa, kansanedustaja tarkentaa.

Viranomaisilla monia keinoja

EU-asetukseen on vaikea kansallisesti puuttua, mutta viranomaisilla on muitakin keinoja suitsia hukkakauratiloja.

Ylitarkastaja Minna Ylikantola. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

– Kyllä toki on paljon muitakin keinoja kuin nämä sanktiot. Voimme antaa erilaisia torjuntaohjeita ja -määräyksiä sekä tehdä torjuntasuunnitelmia. Voimme myös antaa teettämisuhkia. Mikäli viljelijä ei suorita torjuntaa, se voidaan teettää yhteiskunnan kustannuksella ja myöhemmin kulut peritään viljelijältä. Näin itse asia tulee hoidetuksi, joten teettämisuhka on sikäli hyvä keino, ylitarkastaja Minna Ylikantola Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta selvittää.

Minna Ylikantola muistuttaa kovempien rangaistusten lisäävän myös valvontaa.

– Jos vaatimuksena on saada hukkakauratiloille lisää sanktioita, se lisäisi myös valvontaa. Koska hukkakauran tarkastusaika on hyvin rajallinen, tarkastajia tarvittaisiin lisää, mikäli tarkastusmääriä nostetaan.

– Valtion aluehallinnossa on menossa kovat säästötoimet, joten päättäjien on huomioitava myös resurssitarpeiden kasvu, mikäli valvontatyöt lisääntyvät, Minna Ylikantola huomauttaa.

Niin suurilla kuin pienillä tiloilla

Sekä Minna Ylikantola että Reijo Hongisto korostavat, että suurin osa viljelijöistä torjuu hukkakauraa tunnollisesti. Millaiset tilat sitten laiminlyövät tämän lakiin perustuvan torjuntavelvoitteen?

– Mitään yleistyksiä ei voi tehdä, mutta suurilla viljatiloilla voi käydä niin, ettei ehditä tehdä näitä tarkkailukierroksia. Toisaalta tiloilla voi olla lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, ja näitä vuokralohkoja ei aina hoideta niin aktiivisesti. Sivutoimisilla tiloilla saattaa myös jäädä hukkauratorjunta tekemättä, Minna Ylikantola kertoo esimerkkejä.

Iso osa peltoalasta saastunut

Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla hukkakaura on saastuttanut jo noin 30 prosenttia peltoalasta. Etelä-Pohjanmaalla tilanne on parempi, saastuneeksi luokitellaan reilut 14 prosenttia maakunnan peltoalasta.

Koko maassa hukkakaura on vallannut 17 prosenttia peltomaasta. Pahin tilanne on Uudellamaalla, missä yli 34 prosenttia peltoalasta on hukkakauran saastuttamaa. Saastuneeksi alaksi kirjataan aina koko peltolohko, vaikka hukkakaura olisi vallannut vain osan lohkosta.