1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Venäjän vastapakotteet iskevät lähialueen maihin – EU-maista suurin kärsijä on Liettua

Venäjän elintarvikkeita koskevat tuontikiellot tuntuvat kipeästi sen lähialueen maissa. Suomen lisäksi vastapakotteista kärsivät tuntuvasti erityisesti Baltian maat ja Puola.

Ulkomaat
Karttagrafiikka, jossa on EU-maiden pakotteiden alaisten tuotteiden vienti vuonna 2013.
EU-maiden pakotteiden alaisten tuotteiden vienti vuonna 2013.Yle Uutisgrafiikka

Venäjän aamupäivällä julkistamat vastapakotteet eivät iske tasaisesti Euroopan unionin maihin. Venäjän-kaupan merkitys on sen lähellä oleville maille suurempi kuin esimerkiksi Välimeren alueen maille. Vaikka EU-maista Saksa on elintarvikkeiden osalta Venäjän suurin kauppakumppani, on Puolan ja Liettuan elintarvikevienti lähes samaa tasoa.

Suomi kärsii vastapakotteista erityisesti maitotuotteiden osalta, mutta pahiten tuontikielto iskee Liettuaan. Pienenä maana Venäjä-kaupan merkitys on sille suhteellisesti kaikkein suurin.

– Yksittäisistä maista suurin kärsijä on Liettua, jonka kokonaisviennistä peräti 3,7 prosenttia tulee olemaan sanktioiden alla. Suomen kohdalla kyse on noin puolesta prosentista kokonaisviennistä, kertoo tutkimuspäällikkö Ilkka Korhonen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitokselta.

Tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimuksesta sanoo, että maitotuotteiden lisäksi Liettua vie Venäjälle hedelmiä ja kasviksia, jotka ovat myös Puolalle tärkeitä vientituotteita. Esimerkiksi Venäjälle EU-alueelta tuotavista hedelmistä ja vihanneksista tulee puolet Liettuasta ja Puolasta.

– Ne ovat isoja kärsijöitä suhteessa oman elintarviketuotannon kokoon ja siinä, mikä merkitys Venäjän viennillä on niiden elintarvikeviennille.

Joukkoon voi lisätä myös Viron, jonka maataloustuotannosta lähes viidesosa menee vientiin Venäjälle. Viron lehdistössä arvioidaan, että eniten vastapakotteista kärsii maan maitoteollisuus.

Se, että hedelmien, vihannesten, lihan, kalan sekä maidon ja meijerituotteiden vientikielto iskee juuri lähialueen maihin, johtuu sekä historiasta että tuotteiden säilyvyydestä.

– Hedelmissä ja kasviksissa on paljon tuoretuotteita, joita on luontevaa tuoda vähän lähempää. Itä-Euroopassa ja Suomessa vaikuttavat myös vanhat kytkökset: Venäjä on ollut helppo vientikohde. Toisaalta se on ollut myös hyvä ja kannattava markkina, joka on viime aikoina ollut myös ostovoimainen, sanoo Pyykkönen.

EU:n isot elintarvikeviejämaat, Hollanti ja Tanska, eivät kärsi pakotteiden iskuvaikutuksesta yhtä paljon kuin Suomi ja Baltian maat. Niille Venäjä on tärkeä kauppakumppani, mutta ei suhteessa niin tärkeä kuin esimerkiksi Suomelle.

Nyt kaikki Venäjälle elintarvikkeita vievät maat joutuvat etsimään uusia kauppakumppaneita. Tutkimusjohtaja Perttu Pyykkösen mukaan ensimmäisenä uusia kauppakumppaneita haetaan EU:n sisämarkkinoilta.

– Todennäköisesti sisämarkkinoilla tulee vähän tilanahtautta ja se heijastuu hintoihin. Markkinoilla liikkuu todennäköisesti vähän halvempia tuore-eriä, mutta teollisuus pyrkii muuttamaan valikoimaansa, jotta heille tärkeimpien tuotteiden hintataso säilyisi. Mutta pidempään jatkuessaan vastapakotteet vaikuttavat hintatasoon tuotemarkkinoilla ja tuottajahintoihin.

Lähteet: Yle Uutiset

Lue seuraavaksi