Sivistystoimen kustannukset pilvissä Kokkolassa – laki tuo lisäkuluja

Koulujen rakennuskustannukset ovat Kokkolassa nyt huipussaan, samoin kosteusvaurioevakoiden tuomat kuljetus- ja väistötilakulut. Jo ensi vuonna helpottaa. Sen jälkeen rakenteilla tai korjattavana on enää yksi koulu vuodessa. Samalla oppilasmäärät ovat jatkuvassa kasvussa, mikä pakottaa lisäämään opetusryhmiä. Oppivelvollisuusiän nosto 2015 kasvattaa myös kuluja.

Kotimaa
Kuva Kokkolan Torkinmäen koulun parakeista.
Kalle Niskala / Yle

Kokkolassa on tällä hetkellä rakenteilla kaksi koulua ja yksi päiväkoti. Urakoiden kokonaissumma on noin kolmekymmentä miljoonaa euroa. Koulut valmistuvat vuoden päästä.

Sivistystoimesta arvioidaan, että rakennuskustannukset ovat nyt huipussaan ja jatkossa kouluja uusitaan tai rakennetaan vuodessa ehkä vain yksi kerrallaan. Ainakin yksi miljoonameno on jo selvillä, Torkinmäen koulun ja päiväkodin rakentaminen maksanee 14-16 miljoonaa euroa.

Opinnot tilapäistiloissa

Kokkolassa 1200 perusasteen oppilasta aloittaa maanantaina koulutiensä evakkorakennuksessa. Kun suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita on noin 5000, evakoita on noin viidennes oppilaista. Vailla vakituista opiskelupaikkaa ovat oppilaat kosteusvaurioisten Kirkonmäen, Torkinmäen, Isokylän, Ykspihlajan ja Lucina Hagmanin koulujen oppilaat.

Osa evakoista pääsee kotikouluun jo vuoden päästä. Silloin valmistuvat Isokylän monitoimitalo sekä Lucina Hagmanin yläkoulu.

Sen sijaan puretun Torkinmäen koulun tilalle ei vielä ole edes alettu rakentaa uutta, joten parakit ovat arkipäivää oppilaille vielä pitkään. Uudentyyppisellä elinkaarimallilla toteutettava koulu ja päiväkoti on aikataulutettu valmistuvaksi loppuvuonna 2016.

Ruotsinkielisen Kirkonmäen koulun tilanne selvitetään syksyn mittaan. Samoin aiotaan ratkaista Ykspihlajan koulun kohtalo. Kipeästi remonttia kaipaava Chydeniuksen koulu on alustavalla investointilistalla vuonna 2017. Työryhmältä odotetaan remontti- tai korjauspäätöksiä syyskuun lopussa, mutta arvioiden mukaan päätökset venynevät loppusyksyyn.

Evakkotaival maksaa

Kuusikymmentäluvulla rakennettujen koulurakennusten kosteusvauriot nielevät rahaa. Remontti- ja rakennuskulujen lisäksi euroja nielee koululaisten opiskelu väistötiloissa.

Kokkolan sivistystoimen arvion mukaan parakkirakennusten vuokra sekä oppilaiden kuljettaminen väistötiloihin maksaa noin miljoona euroa vuodessa.

Kaupungin haltuun koulutusyhtymältä siirtynyt entisen kauppaopiston rakennus Vingenkadulla on tullut väistötilana hyvään tarpeeseen. Sieltä saavat evakkotiloja ainakin Kirkonmäen ja Ykspihlajan koulun oppilaat. Ykspihlajalaisia on opiskellut myös Koivuhaassa.

Myös Vingenkadun tilat ovat nielleet euroja, sillä rakennukseen on tehty perusparannusta. Erityisesti ilmastointi on vaatinut tehostamista.

Laki lisää kuluja

Uudet säädökset ja lait kasvattavat myös kuntien koulumenoja. Kuluvan syksyn alussa uudistui oppilashuoltolaki, jonka myötä kuntiin tuli palkata koulupsykologeja ja -kuraattoreita.

Valmistelussa on myös esiopetuksen muuttaminen pakolliseksi. Samaan aikaan eli ensi vuonna oppivelvollisuusikä nousee 17 ikävuoteen.

Kokkolan sivistystoimesta laskeskellaan, että oppivelvollisuusiän pidentäminen tuo Kokkolalle lisää menoja noin 150–250 000 euroa vuodessa.

Jos jotakin haluttaisiin korjata, niin nuorten työllisyyden hoitoa.

sivistysjohtaja Peter Johnson

Kustannukset syntyvät siitä, kun koulukuljetus ja oppimateriaalit esimerkiksi lukion ensimmäisellä luokalla ovat jatkossa ilmaisia. Itse uudistus saa Kokkolan sivistysjohtaja Peter Johnsoninlta kovaa kritiikkiä.

– Se on uudistus, jota kunnissa ei toivota. Se tuo kustannuksia, mutta ei hyödytä mitään. Nivelvaihe perusopetuksen jälkeen on Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla muutenkin hyvin hoidettu, toteaa Peter Johnson.

Hänen mukaansa nuorten syrjäytyminen näkyy vasta myöhemmin, toisen asteen jälkeen. Lukiolaisilla on vaikeuksia päästä kiinni korkean asteen opintoihin ja ammatillisista opinahjoista valmistuvat taas eivät saa töitä.

– Nuorisotakuu ei ole pystynyt vaikuttamaan kuin siten, että työttömyysjaksot ovat lyhentyneet. Jos jotakin haluttaisiin korjata, niin nuorten työllisyyden hoitoa. Kokkolassa on nelisensataa nuorta vailla työtä.

Kasvaminen maksaa

Kokkolan sivistystoimessa kamppaillaan nyt monien menojen kanssa samalla, kun kaikilta hallintokunnilta edellytetään kululeikkauksia.

Kokkolan kasvukeskusasema tuo omalta osaltaan lisää rahanmenoa. Kokkolaan muuttaa jatkuvasti lisää asukkaita ja erityisesti nuoria perheitä. Lapset tarvitsevat päivähoitoa sekä esikoulu- ja koulupaikkoja.

Tänä syksynä perusopetuksen ensimmäisellä luokalla aloittaa ennätykselliset 626 suomen- ja ruotsinkielistä lasta. Esiopetuksessakin ennätykset paukkuvat, eskarilaisia on 624.

Varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Kai Kytölaakso laskee, että oppilastulva ei helpota jatkossakaan. Esiopetuksen piiriin tulee ensi vuonna useita kymmeniä lapsia enemmän kuin tänä vuonna.