Asiantuntija: Seuraavat eduskuntavaalit voivat olla Nato-vaalit

Iso kysymys on nyt, järjestetäänkö Nato-jäsenyydestä kansanäänestys, sanoo Markku Kivinen Aleksanteri-instituutista. Ylen kyselyssä jäsenyyttä kannatti perjantaina neljännes vastaajista. Kivisen mielestä Nato-kannatuksen kasvu ei ole kovin merkittävä.

politiikka
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen arvioi, onko Itä-Ukrainan irtautuminen muusta Ukrainasta vielä mahdollista.
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen arvioi, onko Itä-Ukrainan irtautuminen muusta Ukrainasta vielä mahdollista.Yle

Suomen seuraavat eduskuntavaalit saattavat olla Nato-vaalit, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen.

Kivinen kertoo, että viime päivien Nato-keskustelussa on ollut sen tason ulostuloja, jollaisia ei ole Suomessa aiemmin nähty.

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi perjantaina toivovansa, että Suomi on jonain päivänä puolustusliitto Naton jäsen.

– (Tässä) on asetuttu selvästi Nato-jäsenyyden kannalle. Nyt iso kysymys on se, kuinka pitkälle ollaan valmiita menemään siitä lähtökohdasta käsin, että kansanäänestys järjestetään, Kivinen sanoo.

Hänen mielestään seuraavat eduskuntavaalit voivat olla Nato-vaalit, jos kansanäänestystä ei järjestetä.

– Tämä on asia, joka kannattaa todella ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta pitää mielessä, kun seuraaviin vaaleihin mennään.

Yle Uutisten perjantaina julkaisemassa kyselyssä 26 prosenttia vastaajista kannatti Suomen liittymistä Natoon. Nato-jäsenyyttä kannattavien määrä oli noussut viime vuoden marraskuusta yhdeksän prosenttiyksikköä. Kyselyssä haastateltiin tuhat henkilöä. Kyselyn virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.

Kivinen ei pidä kannatuksen kasvua kovin merkittävänä.

– Tässä on aito huoli taustalla. Toisaalta kasvaa huoli siitä, mitkä ovat ne mahdolliset konfliktit, joihin joudutaan mukaan, jos Natoon mennään, ja toisaalta kasvaa huoli siitä, miten meille käy, jos ei olla Natossa ja kuitenkin joudutaan johonkin kriisiin mukaan.

– Ne ovat molemmat perusteltuja keskustelun aiheita, hän sanoo.