Napuen taistelu eteni kuten pitikin

Historiallisten taisteluiden ennallistamisnäytökset ovat enimmäkseen miesten juhlaa. Naisia tarvittiin Napuen kentällä suremaan ja paikkailemaan haavoittuneita.

Napue, Isokyrö
Taistelunäytöstä Isokyrössä vuonna 2014
Napuen taistelun ennallistamisnäytöksessä käytiin myös lähitaisteluita miekoin. Anne Tastula /Yle

Noin 350 historianharrastajaa Suomesta, Ukrainasta, Venäjältä ja Ruotsista suorittivat aseineen, tykkeineen ja muine varusteineen aitoa vuonna 1714 käytyä Napuen taistelua jäljittelevän näytöksen Isokyrön Vanhan kirkon alueella.

Henric Tungström ja Ylva Åström saapuivat Isokyröön Ruotsin Östersundista. He nukkuivat sateisen yön monen muun ennallistamisnäytökseen osallistuneen tavoin telttaleirissä. Ennen viikonlopun kohokohtaa heillä oli vielä papinpuku viimeisteltävänä.

– Nämä vielä puuttuvat napit ovat tarkkoja kopioita aikalaispukujen vastaavista. Kaatuneitten jäljiltä jäi paljon nappeja tantereelle myöhemmin löydettäväksi, Tungström kertoo kiireellisen neulomisen lomasta.

Useat paikalla olleet harrastajat kertovat olevansa mukana mielenkiinnosta historiaan sekä näytösten tunnelman takia. Henric Tungströmille näytös on kymmenes ja taisteluissa kuluneita vaatteita pitää senkin vuoksi jo parsia.

– Olen harrastanut tarkkuusammuntaa vuodesta 1976. Sitä myöten olen ajautunut mukaan ennallistamisiin, Turun asehistoriallista yhdistystä Arma Aboaa edustava Seinäjoelta kotoisin oleva Veli-Pekka Karvinen kertoo.

– Päällä oleva punainen Napoleonin aikainen sotilaspuku ei istu Napuen taistelun aikaan, joten olen vain katsomassa täällä.

Hyvin koulutettuja sotilaita ja hevosia

Helsinkiläinen Carl-Johan Hindsberg esitti tärkeän roolin Ruotsi-Suomen karoliinijoukkojen kenraalina.

– Yhdellä harjoituksella tämä saatiin kasaan. Jokaisessa ryhmässä on oma komentaja, joka pitää joukkonsa kasassa. Sotilaita esittävillä on paljon kokemusta vastaavista taisteluista, Hindsberg kertoo.

Sotilaiden ja kyläläisten lisäksi taistelutantereella nähtiin Niinisalon ratsastajia ja heidän hevosiaan.

– Hevosilla on iso rooli tällaisissa taisteluissa, sen takia meitä pyydetään mukaan, kertoo kasakkana esiintynyt hevosten kouluttaja Pekka Termala.

– Suurin osa näistä hevosista on ostettu armeijan huutokaupasta ja ne ovat kaikki hyvin tottuneita väkijoukkoihin ja tykinpaukkeeseen. Ne ovat tehneet kaikki yli 20 elokuvaa tai televisiosarjaa, missä on tarvittu ampumista kestäviä hevosia. Viimeksi olimme täälläpäin Härmä-elokuvaa kuvatessa, Termala kertoo.

Naiset taisteluissa huoltajina ja jälkienkorjaajina

Ennen esitystä Isokyrön tupaten täydessä vanhassa kirkossa esitelmöinyt kirjailija Kaari Utrio tiivisti naisen paikan sodissa olleen huoltajana ja jälkienkorjaajana.

– Hienoa, että historianharrastajia ja siitä kiinnostuneita on näin paljon. Historian ymmärtäminen ja perspektiivi menneisyyteen luovat suhteellisuudentajua, Utrio sanoo.

Ennallistamisnäytöksessä naiset pitivät huolta lapsista, lääkitsivät haavoittuneita ja surivat kaatuneita. Hurjan näköisesti muutama napattiin kasakoiden toimesta hevosen selkään sotavangiksi.

Joillekin naisille oli osunut aivan erityinen rooli. Jalkapuussa istuvilla Vilma Tuomisella ja Laura Bockmanilla oli selvä syy tuomioonsa.

– Varoontalon renki riias meitä molempia yhtä aikaa. Siitä suivaannuimma ja kirkonmenojen aikaan sitten lehteriltä räkästiin renkiä niskaan. Pappihan sen näki, ja tässä nyt ollaan, naiset harmittelevat hymyssä suin.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus