Netin kielipoliisi poimii virheet ja neuvoo nopeasti

Sosiaalisessa mediassa on helppo kirjoittaa rennosti ja nokkelasti. Toisten mielestä väline sopii kevyeen kielenkäyttöön, toiset kokevat vapaan tyylin romuttavan suomen kieltä. Tarve perinteiden säilyttämiseen näkyy netissä muun muassa kielipoliisin ja tyylitohtorin ylläpitämien palstojen suosiossa.

Kotimaa
Kielipoliisilaitoksen Facebook-sivu
Päivi Meritähti / Yle

Sosiaalisessa mediassa käytetään usein puhekielen ja kirjoitetun kielen välimuotoa. Uusi muoto hakee vielä paikkaansa suomen kielessä, mutta tällainen kielen kehittyminen on Facebookissa toimivan kielipoliisilaitoksen päällikön Ari Liimataisen mukaan sallittua.

– Kielenkäytön pitää soveltua siihen välineeseen, jossa sitä käytetään. Kieli voi myös mukautua nopeassa maailmanmenossa. Esimerkiksi kaikille englanninkielisille ilmiöille ei löydy luontevaa suomenkielistä vastinetta, kuvitteellisen kielipoliisilaitoksen perustanut Liimatainen kertoo.

Kielipoliisi irvailee viranomaisille

Ari Liimatainen seuraa kielenkäyttöä netissä tiiviisti ja nostaa Facebook-sivustollaan aiheita keskusteluun säännöllisesti.

– Sivuillani olevat tykkääjät osallistuvat keskusteluihin. Voimme irvailla mainostajille ja viranomaisille. Välillä on hauska meuhkata kieli poskessa, mutta kielipoliisilaitos ei ole tuomioistuin. Yksittäisten ihmisten kielivirheisiin ja kielenkäyttöön me emme puutu, Liimatainen toteaa.

Kielipoliisipäällikkö uskoo, että sosiaalinen media on luonut mahdollisuuksia puuttua ilmiöihin nopeasti.

– Jos esimerkiksi joku poliitikko puhuu jotain kielen kannalta kiinnostavaa, siihen voidaan reagoida heti. Enää ei tarvitse odottaa kolumnistin kommenttia aiheesta seuraavan päivän lehdessä.

Toimittajat tarvitsevat tyylitohtoria

Myös toimittajat saavat osansa Liimataisen ja muiden netin kielipoliisien huomiosta. Erityisesti toimittajien kielenhuoltoon on keskittynyt Twitterissä toimiva tyylitohtori Ari Lahdenmäki.

– Toimittajat kysyvät minulta usein, että kirjoitetaanko jokin sana yhteen vai erikseen. Myös tyyliin liittyviä kysymyksiä tulee paljon, Lahdenmäki toteaa.

"Kieli ei ole kuolemanvakava asia"

Netissä toimivien kielenhuoltajien aktiivisuutta on seurattu kiinnostuneena myös perinteisessä Kotimaisten kielten keskuksessa. Keskuksen johtajan, professori Pirkko Nuolijärven mukaan nettikeskusteluista on hyötyä myös kielentutkijoille.

– Nettikeskustelut terävöittävät meidän tutkijoitamme näkemään kysymyksiä, jotka saattavat olla kielen kannalta merkittäviä.

Nuolijärvi uskoo, että sosiaalisessa mediassa leviävät keskustelut saavat myös tavalliset netinkäyttäjät kiinnostumaan kielenkäytöstä. Liian vakavasti asiaa ei kuitenkaan tarvitse ottaa.

– Ei kieli ole kuolemanvakava asia. Siitä pitää myös nauttia, Nuolijärvi toteaa.