Kirkkoherrat puolustavat rumia kirkkojaan – "Sisältä toimiva, vaikka ulkokuori on mitä on"

Helsingin Sanomat aloitti Suomen rumimman kirkon etsimisen. Kouvolan ja Lauritsalan seurakuntien kirkkoherrat pitävät kirkkojaan oman aikansa tuotteina, johon paikalliset ovat jo tottuneet. Tosin laatikkomalli ja betoni eivät houkuttele vihkipareja, myöntävät kirkkoherrat.

Kotimaa
Kouvolan keskuskirkko valmistui vuonna 1977
Kouvolan keskuskirkko valmistui vuonna 1977.Ilona Koivisto / Yle

Helsingin Sanomat julkaisi viime sunnuntaina jutun modernista suomalaisesta kirkkoarkkitehtuurista. Artikkelissa esiteltiin pääasiassa 60- ja 70-luvuilla rakennettuja kirkkoja, jotka karuudessaan eroavat melkoisesti perinteisistä ristikirkoista.

Lehti aloitti samalla Suomen rumimman kirkon etsimisen. Oman suosikkinsa voi valita 15 ehdokkaan joukosta. Myös listan ulkopuolista rumilusta voi ehdottaa.

Market-mallisessa kirkossa on tilaa

Ehdokkaiden joukossa on muun muassa Kouvolan keskuskirkko. Vuonna 1977 valmistuneen kirkon on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Jaakko ja Kaarina Laapotti. Suorakulmaista kirkkorakennusta on luonnehdittu market-malliseksi.

Kouvolan keskuskirkko
Kouvolan keskuskirkko sisältä.YLE / Raine Martikainen

– Esivalmisteisten teräsosien käytöllä ja avoimella tilaratkaisulla haluttiin myös irrottautua perinteisistä kirkkomuodoista ja niiden sisältämästä jäykän vanhoillisesta vaikutelmasta, sanoo Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen.

Keskuskirkko on osa Kouvolan hallintokeskusta, jonka Museovirasto on määritellyt merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kortteliin kuuluvat myös kaupungintalo sekä Kymen läänin virastotalo.

Kouvolan seurakunnan kirkkoherralle Keijo Gärdströmille oman kotikirkon päätyminen maan rumimpien joukkoon ei tullut yllätyksenä. Kirkon ulkonäöstä keskusteleminen ei häntä haittaa.

– Toivottavasti ei kuitenkaan päästä mitalisijoille, naurahtaa Gärdström.

Kirkkoherra myöntää, että keskuskirkko tuo mieleen enemmän teollisuushallin kuin kirkon. Hän kuitenkin muistuttaa rakennuksen olevan oman aikakautensa tuote.

– Ulospäin kirkko on mitä on, mutta sisältä se on toimiva. Tilaa on hyvin ja valaistus tulee olemaan vieläkin parempi, kun asennamme uudet led-valot. Vihkiparit tosin suosivat perinteisempiä kirkkoja, kirkkoherra toteaa.

Lauritsalan kirkko Lappeenrannassa.YLE Etelä-Karjala

Taivaan valo ja hyppyrimäki

Rumimpien kirkkojen listalle päätyi myös Lappeenrannan Lauritsalan kirkko, joka on valmistunut vuonna 1969. Kirkko tunnetaan nimellä "Taivaan valo", mutta sitä on luonnehdittu myös hyppyrimäeksi.

Lauritsalan seurakunnan kirkkoherra Pentti Berg pitää omaa kirkkoaan aikakautensa tuotteena, joka jakaa mielipiteitä. Omilta seurakuntalaisilta palautetta ei tosin tule.

– Suunnittelussa on haettu jotakin uutta ja erikoista. Silloin haluttiin varmaan myös näyttävyyttä, sillä Lauritsala oli vielä itsenäinen kauppala, sanoo Berg.

Kirkon parhaita puolia ovat kirkkoherran mielestä valoisuus ja tilavuus. Tilaa on riittävästi esimerkiksi kirkkokonsertteja ajatellen.

– Häitä tosin vietetään täällä vähemmän, myöntää kirkkoherra.