Eliittikoulu tai huonomaineinen alue ei houkuta – "Tavallisen hyvä" koulu monelle mieluisin

Koulun sijainnilla on kaupungeissa yhä suurempi merkitys koulun suosiolle. Vanhemmat välttelevät huonomaineisina pidettyjen asuinalueiden kouluja - mutta usein myös niin sanottuja eliittikouluja. Koulun maine perustuu usein tuttujen kokemuksiin tai huhupuheisiin.

Kotimaa
Koulupulpetti.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Helsingin yliopiston kaupunkitutkija Venla Bernelius on tutkinut kouluvalintoja suurissa kaupungeissa ja havainnut uuden ilmiön.

Kun ennen vanhemmat valitsivat lapselleen muun kuin lähikoulun, syynä olivat yleensä kielivalinnat tai halu saada lapsi erikoisluokalle. Nyt osa vanhemmista on ryhtynyt tekemään valintoja pelkän koulun sijainnin perusteella ja karttamaan tiettyjen alueiden kouluja.

– Meillä on sellaisia alueita, joilla poikkeuksellisen iso osa oppilaista valitsee jonkun muun kuin oman lähikoulunsa. Siihen liittyy selkeästi asuinalueen heikko sosioekonominen asema eli jonkinlaiset sosiaaliset ongelmat, jotka alueella herkästi tiivistyvät.

Ilmiö on vielä pieni, mutta Berneliuksen mukaan kehitys on huolestuttava.

– Esimerkiksi Pisa-tutkimuksissa Suomen vahvuus on ollut tasalaatuinen ja tasa-arvoinen kouluverkko, jossa oppilaat eivät ole voimakkaasti eriytyneet koulujen välillä. Jos koulujen erot alkaa kasvaa, se todennäköisesti vaikuttaa myös Pisa-tuloksiin. Siitä on jo merkkejä, arvioi Bernelius.

Kouluvalinnoista ei merkittävää hyötyä

Monissa maissa kouluvalintoja tehdään huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Berneliuksen mukaan vallalla on ollut uskomus, jonka mukaan koulujen kilpailu nostaisi opetuksen tasoa. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.

– Myös kansainvälinen keskustelu on kääntymässä siihen suuntaan, että kilpailu saattaa nostaa muutamia kouluja, mutta upottaa loput.

Tutkimuksissa ei ole myöskään havaittu, että ns. koulushoppailusta olisi merkittävää hyötyä etenkään hyville oppilaille. He pärjäisivät todennäköisesti yhtä hyvin missä tahansa koulussa.

Koulun maine kiirii puskaradiossa

Kouluvalinnoissa tärkeää on koulun maine. Suomessa ei panna kouluja virallisesti paremmuusjärjestykseen, joten yleisin tietolähde on puskaradio.

Koulutussosiologian tutkija Sonja Kosusen mukaan vanhemmat tuntevat koulujen maineet hyvin.

– Maine on yhdistelmä omaa, ystävien ja naapureiden kokemuksia ja sitten osin myös puhtaita huhuja ja urbaaneja legendoja.

Suomalainen erityispiirre on, että täällä kavahdetaan myös liian hyviä kouluja.

– Vanhemmat pyrkivät välttämään sellaisia luokkia, jotka ovat eliittiluokan maineessa. Tällä he pyrkivät välttämään turhan kovaa kilpailua yläkouluvaiheessa, mikä vaikuttaisi kielteisellä tavalla lapsen oletettuun kouluhyvinvointiin.

Halutuin koulu onkin ihan tavallisen hyvä koulu.