1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tippukivet

Helsingin Pitkänsillan kaariholveissa kasvaa urbaaneja tippukiviä

Tippukivet ovat kalkkikiviluoliin kasvavia kivimuodostumia, joiden syntyminen voi kestää tuhansia vuosia. Vastaavia muodostumia voi nähdä myös keskellä Helsinkiä: esimerkiksi Pitkänsillan kaariholveissa kasvaa kymmeniä urbaaneja tippukiviä.

Betonista tehty Hakaniemen silta tarjoaa oivan kasvualustan urbaaneille tippukiville. Kuva: Vesa Marttinen/Yle

Siinähän niitä on komea rivi, mutta jotenkin epätodelliselta se tuntuu. Tippukiviä näkee tavallisesti vain kalkkikiviluolissa, ja niiden muodostuminen voi kestää tuhansia vuosia.

Hakaniemestä Kaisaniemeen johtavan Pitkänsillan kaariholveissa kuitenkin roikkuu erehdyttävästi tippukiviä muistuttavia muodostelmia. Mistä oikein on kyse?

– Kyllä näitä voi tippukiviksi sanoa. Prosessi on hiukan erilainen kuin kalkkikiviluoliin muodostuvien tippukivien syntyprosessi, mutta samaa ainetta, eli saostunutta kalkkikiveä ne ovat, sanoo Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian professori Juha Karhu.

Karhun mukaan kaupunkirakenteisiin muodostuneita tippukiviä voi nimittää urbaaneiksi tippukiviksi. Harva kiinnittää niihin huomiota, mutta ilmiö ei ole erityisen harvinainen.

Myös Suomenlinnan luolissa

Esimerkiksi Suomenlinnan rakennetuissa tunneleissa on vastaavanlaisia, vielä isompia urbaaneja tippukiviä. Pitkänsillan alareunassa roikkuu pikkusormen paksuisia, pisimmillään noin 10 senttimetrin mittaisia urbaaneja tippukiviä, kun taas Suomenlinnassa ne voivat olla peukalon paksuisia ja useita kymmeniä senttejä pitkiä.

Myös Merihaan kulmilta Kruununhakaan vievän Hakaniemen sillan rakenteista löytyy urbaaneja tippukiviä.

Karhun mukaan urbaanit tippukivet liittyvät sementtilaasteihin ja betoniin, kun taas luonnontippukivet syntyvät kalkkikiviluoliin.

Luonnontippukivien muodostuminen liittyy niin sanottuun karsti-ilmiöön.

– Sadevedet ja niissä oleva hiilidioksidi liuottaa luolia, ja kun tällainen liuottunut vesi pääsee uudelleen avoimeen luolaan, siitä karkaa hiilidioksidia, mikä johtaa kalsiitiin eli uuden kalkkikiven saostumiseen. Tästä kalsiitista tippukivet pääosin koostuvat, Karhu kertoo.

Kaupunkialueella muodostuvien urbaanien tippukivien syntymiseen johtava reaktio on hyvin samantyyppinen. Sillan rakenteisiin muodostuvan tippukiven syntymisen edellytys on, että sillan kansi on jossain vaiheessa vuotanut, ja sadevedet ovat kulkeneet rakenteiden läpi.

Kiviä toisiinsa sitovasta laastista tai betonista huuhtoutuu sadeveden mukana ainesosia, jotka liukenevat veteen. Mukana on paljon erityisesti kalsiumoksidia, joka liukenee veteen kalsiumhydroksidina. Se on ainesosa, joka reagoi ilmassa olevan hiilidioksidin kanssa, ja tuottaa jälleen kalsiittia, joka on kalkkikiven päämineraali.

Senttimetri tuhannessa vuodessa

Luonnontippukivi kasvaa noin senttimetrin tuhannessa vuodessa. Kaupungissa hyvissä olosuhteissa kasvu voi olla jopa sentin vuodessa, jos vettä tulee rakenteista paljon läpi.

Pitkänsillan urbaanien tippukivien tarkka ikä ei ole tiedossa, mutta erityisen vanhoja ne eivät ole. Kivestä tehty silta on noin sadan vuoden ikäinen.

Luonnontippukivien syntyhistoriaa voidaan sen sijaan jäljittää satojen tuhansien vuosien taakse. Niiden kemiallisen koostumuksen muutoksissa voidaan havaita esimerkiksi sadan tuhannen vuoden sykleissä toistuneet jääkaudet.

Stalaktiitti ja stalagmiitti

Kalkkikiviluoliin syntyvissä tippukivissä on tavallisesti kaksi osaa: luolan katosta alaspäin riippuva puikko, eli stalaktiitti, sekä alhaalta ylöspäin puikon alapuolelle muodostuva pylväs, stalagmiitti.

Pitkänsillan tai Hakaniemensillan urbaaneissa tippukivissä ei ole kuin stalaktiittiosa.

– Jos täällä olisi täysin rauhallinen, tuuleton paikka, täältä voisi yhtä lailla löytyä stalagmiitti. Esimerkiksi Suomenlinnan luolien tippukivistä voi löytyä molemmat osat.