Hyppää sisältöön

Suomalaisten vaatelahjoitusten laatu heikentynyt

Fidan ja Suomen Punaisen Ristin tuntuma on, että kierrätykseen laitetaan aiempaa huonokuntoisempia vaatteita. Kierrätyslaatikoissa riittää naisten vaatteita, mutta kysyntää olisi myös miesten vaatteille ja huonekaluille.

Kuva: Katja Oittinen / Yle

Suomalaiset lahjoittavat miljoonia kiloja vaatteita kierrätykseen vuosittain. Tiukka taloustilanne ei ole vienyt suomalaisten intoa tehdä vaate- ja tavaralahjoituksia hyväntekeväisyysjärjestöille.

– Taloustilanne ei ole näkynyt niinkään määrissä, mutta vaatteiden laatu on heikentynyt. Ihmiset ostavat huonompilaatuista ja halvempaa ja vaatteet tulevat meille huonompilaatuisina. Myöskään kalliimpia merkkivaatteita ei kierrätetä niin paljon, kertoo Fidan kehityspäällikkö Tiina Haimila.

Sama on huomattu myös Suomen Punaisen RistinKontti-kierrätystavarataloissa. Kontti-ketjun johtajan Sari Nikkolan mukaan kierrätettäväksi tuodaan nyt laadultaan heikompaa tavaraa sellaisilla paikkakunnilla, joilla taloustilanne on pysynyt jo pidempään vaikeana.

Nikkolan toinen huomio on, että ihmiset pyrkivät aiempaa aktiivisemmin myymään tavaroitaan ensin netissä sen sijaan, että veisivät ne suoraan kierrätykseen. SPR ottaa vastaan muun muassa vaatteita, astioita, kodintarvikkeita, leluja, urheiluvälineitä ja huonekaluja.

– Ihmiset kertovat, että ovat kokeilleet myyntiä, mutta lahjoittavat tavaran nyt meille. Näin tulee ihan hyväkuntoisia tuotteita, kuten huonekaluja, Sari Nikkola sanoo.

UFF:lla ja Pelastusarmeijassa taas tuntuma on, ettei taloustilanne ole ainakaan vielä vaikuttanut vaate- ja tavaralahjoitusten määrään tai laatuuun. Molemmista kerrotaan lahjoitusten määrän lisääntyneen vuosi vuodelta eikä tilanteeseen odoteta muutosta.

"Miehet käyttävät vaatteet loppuun"

Kierrätykseen päätyy eniten naisten vaatteita. Esimerkiksi Pelastusarmeijalle lahjoitettavista vaatteista 75–80 prosenttia on naisten vaatteita, kertoo kierrätystoiminnan johtaja Harri Lehti.

Miesten vaatteita hyväntekeväisyysjärjestöt ottaisivat vastaan enemmänkin.

Hyvä huonekalu menee melkein päivässä kaupaksi.

Tiina Haimila, Fidan kehityspäällikkö

– Miesten ja lasten vaatteita menee myyntiin vähemmän. Miehet käyttävät usein vaatteet loppuun. Naisten vaatteita tulee määrällisesti enemmän ja ne ovat laadultaan parempia. Merkkivaatteet ja ylipäätänsä laadukkaat vaatteet myyvät hyvin, sanoo Fidan Tiina Haimila.

Myös pientavarat, keräilyesineet ja huonekalut tekevät hyvin kauppansa Fida Lähetystoreissa. Haimilan mukaan näitä otetaan aina mielellään vastaan, joskin tilanpuute saattaa toisinaan rajoittaa huonekalujen vastaanottoa.

– Hyvä huonekalu menee melkein päivässä kaupaksi. Kierto on todella nopeaa.

Pelastusarmeijan kirpputoreilla eniten kysyntää on vaatteille ja huonekaluille, kun taas Punaisen Ristin Konteissa kysyntää riittää vaatteiden lisäksi etenkin astioille ja kodinkäyttötavaroille, varsinkin näin syksyllä opiskelijoiden koteihin.

Sesonkivaihtelu näkyy ihmisten kierrätysinnossa.

– Usein sydäntalvella, helmikuussa, on aika hiljaista. Pääsiäisen aikaan ihmiset alkavat tehdä kevätsiivousta, jolloin tulee enemmän lahjoituksia, Kontti-ketjuun johtaja Sari Nikkola kertoo.

Vaatteiden enemmistö päätyy tukkumyyntiin

Valtaosa UFF:n ja Fidan keräyslaatikoihin toimitetuista vaatteista myydään tukkukaupassa. Tukkuostajat ovat yleisimmin kierrätystuotteiden jälleenmyyjiä kotimaasta tai muista maista. Ostajat saattavat myydä tekstiilejä eteenpäin sellaisenaan tai uusiokäyttää materiaaleja. Esimeriksi Fidan suurin tukkuostaja hyödyntää materiaaleja teollisuuspyyhkeiden valmistamisessa.

Fida kerää vuosittain pääkaupunkiseudulla noin 950 000 kiloa vaatetta, josta 50–60 prosenttia menee tukkumyyntiin suomalaisille ostajille. Fida Lähetystoreihin myyntiin menee 20–25 prosenttia lahjoituksista.

UFF vastaanotti viime vuonna yli 11 miljoonaa kiloa vaatteita ja muita tekstiilejä, joista runsaat 80 prosenttia meni tukkumyyntiin esimerkiksi Baltian maihin. UFF:n omiin myymälöihin päätyi noin kuusi prosenttia tuotteista ja vaatelahjoituksina Afrikkaan noin neljä prosenttia.

Ilmaiseksi vaatteita annetaan mahdollisimman vähän.

– Ideologiamme on, että haluamme säilyttää paikallisen kulttuurin ja saada paikalliset työllistämään itse itsensä. Jos veisimme vaatteita sinne, se olisi ikään kuin tekohengitystä, Haimila pohtii.

Suomen Punainen Risti ei kauppaa lahjoituksina saamiaan vaatteita tukkumyyntiin. Suurin osa vaatteista menee myyntiin Kontti-kierrätystavarataloihin, osa taas lähetetään vaateavustuksina kriisialueille. Viime vuonna ulkomaille lähti yhteensä noin 132 000 kiloa vaatteita, eniten Mongoliaan ja Kazakstaniin.

Pelastusarmeija kerää noin 3,5 miljoonaa kiloa vaatteita ja tavaroita vuodessa. Lahjoituksista suurin osa menee myyntiin ja jonkin verran niistä jaetaan avustuksina suoraan apua tarvitseville Suomessa.

Mieti, kelpuuttaisitko tuotteen itse

Lahjoitetuista vaatteista jätteeksi menee UFF:lla noin kaksi prosenttia, Pelastusarmeijalla noin kolme prosenttia ja SPR:llä noin kymmenen prosenttia. Fidalla noin kymmenen prosenttia kaikista tavara- ja vaatelahjoituksista luokitellaan jätteeksi.

Vaatelahjoitusten joukossa on lisäksi lumppua eli vanhaa, huonokuntoista tekstiiliä, jota myydään teollisuuden raaka-aineeksi.

Myyntiin kelpaamattomissa vaatteissa on tyypillisesti tahroja, ne ovat rikki tai muutoin turhan kuluneita.

– Virheen ei tarvitse olla suuri, mutta kun ihminen ostaa tuotteen, haluaa silloin, ettei siinä ole esimerkiksi tahroja, toteaa Punaisen Ristin Sari Nikkola.

Hyväntekeväisyysjärjestöjen mielestä suomalaisilla on melko hyvä käsitys siitä, minkä kuntoista vaatetta kannattaa lahjoittaa.

– Suomalaiset ymmärtävät hyvin, mikä sopii kierrätettäväksi. Tavara on puhdasta, ehjää ja kelpaa kierrätykseen sellaisenaan, sanoo UFF:n viestinnän ja varainhankinnan koordinaattori Heidi Heinonen.

– Jo siinä vaiheessa kun valitsee tavaroita hyvä kriteeri on, että jos itse ei olisi valmis ottamaan tavaraa vastaan, sitä ei kannata kierrättää, neuvoo Fidan Tiina Haimila.

.
.