Löytyikö Pohjois-Kreikassa Aleksanteri Suuren perhehauta? – "Erittäin tärkeä löytö"

Hauta on yhdistetty Aleksanteri Suuren vaimoon Roksaneen tai heidän poikaansa Aleksanteri IV:ään. Toiveikkaimmat ovat jopa pohtineet, voisiko itse Aleksanteri olla haudattuna suureen kumpuhautaan.

kulttuuri
Näkymä kaivantoon.
Arkeologit ovat kaivaneet Amfipoliksen Kastan kukkulalla olevaa ainutlaatuista ympyrämuotoista kumpuhautaa. Haris Iordanisis / EPA

Pohjois-Kreikassa arkeologit tutkivat Amfipoliksesta löytynyttä hautaa, jota pidetään jonkin erittäin tärkeän henkilön viimeisenä leposijana. Arkeologisilla kaivauksilla tiistaina vieraillut Kreikan pääministeri Antonis Samaras sanoi, että löytö on "aivan selvästi erittäin tärkeä".

Arkeologit ovat kaivaneet Amfipoliksen Kastan kukkulalla olevaa hautaa jo parin vuoden ajan. Kaivauksia johtavan arkeologin Katerina Peristerin mukaan kaivaukset ovat paljastaneet ainutlaatuisen ympyrän muotoisen kumpuhaudan, joka juontaa juurensa vuosille 325–300 ennen ajanlaskumme alkua.

Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri kuoli Babyloniassa vuonna 323 eaa. Hänet haudattiin ilmeisesti Aleksandriaan Egyptiin, mutta myöhäisantiikin aikaan hänen jäänteensä siirrettiin tiettävästi toisaalle ja hauta on sittemmin kadonnut.

– Kaivaukset vastaavat siihen tärkeimpään kysymykseen eli siihen, kuka hautaan on haudattu, Samaras sanoi Ekathimerini-lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun).

– Hauta on aivan varmasti peräisin Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeisiltä vuosilta, mutta emme osaa vielä sanoa, kenelle se kuului, sanoi Peristeri Mega-televisiokanavalle.

Vaimo tai poika?

Hauta on yhdistetty Aleksanterin vaimoon Roksaneen tai heidän poikaansa Aleksanteri IV:ään, jotka joutuivat maanpakoon juuri Amfipolikseen Aleksanterin kuoleman jälkeisinä vuosina. Makedonian myöhempi kuningas Kassandros määräsi heidät murhattavaksi noin 309 eaa.

Toiveikkaimmat ovat jopa pohtineet, voisiko itse Aleksanteri olla haudattuna tumulukseen. Asiantuntijat pitävät tätä kuitenkin mahdottomana. Joka tapauksessa haudan arvellaan olevan kuninkaallinen hauta.

Muinaisen Amfipoliksen raunioiden alapuolella, kukkulan alla sijatsevaan hautakumpuun johtaa leveä tie. Haudan marmorilla päällystetty ulkoseinä on ympärysmitaltaan noin puoli kilometriä ja se on kolme metriä korkea. Lähellä on viisimetrinen marmorileijona, joka on aiemmin ollut haudan huipulla. Haudan suuta vartioi kaksi sfinksiä – myyttistä olentoa, jotka ovat osin ihmisiä, osin lintuja ja osin leijonia.

– Tämä on monumentti, jolla on ainutlaatuisia tunnuspiirteitä, Samaras ihasteli kohteessa vieraillessaan.

Toistaiseksi ei tiedetä, miten syvälle hautaan arkeologit ovat jo päässeet.

Ateenalaiset perustivat muinaisen Amfipoliksen 437 ennen ajanlaskumme alkua ja Aleksanterin isä Filippos II valtasi sen Makedonialle 357 eaa. Strymonjoen varrelle rakennettu kaupunki oli tärkeä kaupunki Makedonian valtakunnan aikana.

Aleksanteri Suuri syntyi Pellassa 356 eaa. Hän oli 16-vuotiaaksi saakka filosofi Aristoteleen opissa. Soturikuninkaan valtakunta ulottui lopulta Makedoniasta Egyptiin ja Intiaan saakka. Aleksanteri kuoli vain 33-vuotiaana. Myös hänen epäselvä kuolinsyynsä on kiinnostanut tutkijoita vuosituhannet.

Lähteet: AP, AFP, Yle Uutiset