Ruoppaus ei välttämättä estä rehevöitymistä

Tänä kesänä Mustasaaren Vallgrundissa sijaitsevan Sommarösundin uimareita ovat kiusanneet lahden lähes kokonaan peittävät pohjan vesikasvit. Vuonna 2009 valmistunut laaja ruoppausprojekti ei estänyt lahden rehevöitymistä.

luonto
YLE

Mustasaaren Sommarösundin matalan lahden on vallannut ärviä-niminen vesikasvi. Lahdella tehtiin yksi Suomen suurimpia ruoppaustöitä, joka päättyi vuonna 2009. Tarkoituksena oli syventää matalaa lahtea ja estää rehevöitymisen vaikutuksia.

– Heti kunnostuksen jälkeen kasvia oli siellä jonkin verran, mutta nyt muutamana viime vuonna se on selvästi runsastunut, kertoo vesistöyksikön päällikkö Liisamaria Rautio Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta.

– Ruoppauksen tuloksena muut kasvit poistuivat, ja tämä kasvi ikään kuin pioneerilajina pääsi valtaamaan alaa. Aina kun luontoa muutetaan, siitä saattaa olla yllättäviä tai ei-toivottuja seurauksia, Rautio sanoo.

Raution mukaan ei voi sanoa, että Sommarösundin ruoppauksesta olisi ollut enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kasvimassan poisto niittämällä vähentää kasvin määrää, mutta ei siitä lopullista ratkaisua saada.

Liisamaria Rautio

– Samassa yhteydessä tehtiin muitakin rannan kunnostustoimia. Vesisyvyys ja vesialan määrä lisääntyivät.

Kasvien lisääntymistä ruoppauksen jälkeen Rautio ei pidä yllättävänä. Hänen mukaansa vesikasvien leviäminen jatkuu lahdella todennäköisesti vielä useamman vuoden.

– Kasvillisuus kuuluu luontaisesti vesistöjen rannoille. Ruoppauksen yhteydessä rantakasvillisuus poistui, joten tällä hetkellä ravinteita hyödyntävät ne kasvit, jotka ovat vesimassassa. Pikkuhiljaa rantakasvit lisäävät ja todennäköisesti lahden tällä hetkellä täyttävät kasvit voisivat vähentyä, Rautio ennustaa.

Sattumalta hyvät olosuhteet

Matala, pitkä lahti, josta ravinteet eivät helposti poistu mereen on jo lähtökohdiltaan ominainen rehevöitymiselle. Vesikasveja ovat lisäksi suosineet tänä kesänä hyvät olosuhteet. Kuluvan kesän lämpö ja poikkeuksellisen matala vedenkorkeus edesauttavat kasvien kasvua, koska valo pääsee lähemmäs pohjaa ja vesi lämpenee nopeammin.

Nopeaa ratkaisua ei vesikasvien poistoon Raution mukaan ole. Sedimentin ja valuma-alueiden ravinteet pitävät yllä kasvin elinvoimaa pitkäänkin.

– Kasvimassan poisto niittämällä vähentää kasvin määrää, mutta ei siitä lopullista ratkaisua saada. Selvittelemme myös lahteen laskevaa ravinnekuormitusta ja sen vähentämistä.

Södra Vallgrundin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Johan Rönn kertoo, että koneellista niittotyötä on tehty tänä kesänä kerran Sommarösundin lahdella.

– Edelleenkään kaikkea vesikasvillisuutta ei pohjasta saatu pois, mutta tilanne on parantunut. Toista, hintavaa ruoppausta ei tälle kesällä ole enää suunnitteilla, vaan ensi kesänä katsotaan tarvetta uudelleen, Rönn sanoo.

Vaikka ärviän typpiset vesikasvit saattavat olla epämiellyttäviä, ei niistä ole uimareille vaaraa.

– Huonommin olisi käynyt, jos sinilevä olisi alueen vallannut, silloin lahtea ei enää uimatarkoitukseen voisi käyttää, Rautio päättää.