Kansa ei ymmärtänyt Kustin polkevan ja tuovan kotiin Itellaa

Posti on suomalaisille rakas ja kansan mielestä Posti on tullut järkiinsä, sanoo yritysnimien asiantuntija.  Maineenhallinnan asiantuntijan mielestä kansa ei koskaan ymmärtänyt postinjakajan olevan töissä tieto- ja materiaalivirtoja hallitsevassa yrityksessä.  

Kotimaa
Postinkantaja polkupyörällä.
Yle

Itella oli muodikas nimi. Lukuisissa yritysten nimenvaihtoprojekteissa mukana ollut Pirjo von Hertzen tietää, että italialaistyyliset, a-kirjaimeen päättyvät nimet ovat helppoja lausua. Ä-, ö- ja å-kirjaimet nimissä ja logoissa ovat lähestulkoon kiellettyjä. Niitä ei ulkomailla ymmärrä kukaan.

- Kyllä kansa Itella -nimeenkin taipui. Mutta postihan on suomalaisille rakas. Jos se nimi on vain Suomen käyttöön ajateltu, niin sitä ilolla tervehditään. Kansan mielestä Posti on tullut järkiinsä, Advisors von Hertzen -yhtiön toimitusjohtaja sanoo.

Itellasta sanottiin vuonna 2007, että se ei tarkoita mitään. Samalla Itellasta tuli tieto- ja materiaalivirtoja hallitseva yritys. Organisaatiomaineen tutkija Pekka Aula ei ollut nimenvaihdoksesta takaisin Postiksi kovinkaan ihmeissään.

- Maineen näkökulmasta nyt tultiin takaisin lähemmäksi ihmistä. Kyllä Itella oli aika kaukainen meille, joille Kusti polkee postia. Posti on lämmin ja läheinen. Eihän kukaan myöskään sano menevänsä hakemaan kirjattua kirjettä Itellasta, Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Aula toteaa.

Suomen posti oli aikoinaan hyvin kehittynyt postilaitos. Historiaa ja vanhoja hyviä aikoja kannattaa Aulan mielestä ammentaa.

- Nythän otetaan suomalaisia nimiä takaisin. Esimerkiksi ravintoloissa käytetään paljon vanhoja ja perinteisiä suomalaisnimiä.

Pirjo von Hertzen tietää, että erityisen hyviä firman nimiä ovat nimiperusteiset kuten Stockmann ja Rettig. Niitä ei tietysti kaikille riitä. Nimiä, kuten Nokia tai Kone ei sellaisenaan saisi nykyään enää rekisteriin. Fortum taas oli esimerkki fuusionimestä, jossa IVO-Neste näytti oudolta ja kuulosti englanniksi lausuttuna aivonesteeltä.

- Surullista on, kun yrityskaupassa hirveän usein tehdään hätäratkaisu, jossa joku lakiasiaintoimisto vetää esiin jonkun hankalan nimen. Jossakin vaiheessa sitten nimi muutetaan, von Hertzen sanoo.