Kaivosteollisuus ja luonnonsuojelijat löysivät toisensa

Kaivosteollisuus ry:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä hallituksen leikkaukset uhkaavat ympäristönsuojelua ja kaivosteollisuuden toimintaedellytyksiä. Järjestöt arvostelevat leikkauksia Kestävän kaivostoiminnan verkoston kannanotossa. Verkoston tavoite on parantaa kaivosalan käytäntöjä ja eri etutahojen vuoropuhelua Suomessa. Verkoston vetojuhtana on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

talous
Kittilän kaivoksen avolouhos.
Kittilän kaivoksen avolouhos.Yle

Viime toukokuussa Sitran vetämänä perustettu Kestävän kaivostoiminnan verkosto yhdistää usein kaivosasioissa napit vastakkain olevia tahoja. Verkostoon kuuluvat mm. kaivosyhtiöiden etujärjestö Kaivosteollisuus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Saamelaiskäräjät, Paliskuntain yhdistys ja matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa.

Johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta sanoo että Suomessa tarvittiin keskustelufoorumia, jossa kaivosteollisuus ja eri sidosryhmät voivat käsitellä eripuraa aiheuttavia asioita.

– Tarve palauttaa luottamus, johtuu siitä, että osapuolet eivät ehkä aina ymmärrä tarpeeksi hyvin toinen toisiaan ja yhdessä nyt lisätään keskustelua näiden osapuolten välillä, pyritään ymmärtämään minkä takia joku osapuoli on tiettyä mieltä ja toimii tietyllä tavalla ja sitten yhdessä kehittämään ihan konkreettisia toimintamalleja, jotta vastuullisuutta saadaan eteenpäin.

Säästöt heikentävät ympäristövalvontaa

Tänään verkosto julkaisi Rovaniemellä kannanoton, jossa se höykyttää hallitusta maaliskuun 2014 kehysriihessä sopimista säästöistä. Verkoston mielestä leikkaukset heikentävät ympäristövalvontaa. Tämä uhkaa sekä kaivosteollisuuden toimintaedellytyksiä että ympäristönsuojelua. Verkoston mukaan alan parantamiseen tarvitaan kaivosteollisuuden omaa kehittämistä ja panostusta ripeään ja riittävään viranomaisvalvontaan.

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen pitää uutta verkostoa välttämättömänä.

– Meidän kannalta ympäristöhaittojen ennaltaehkäisy on tietysti se ensimmäinen kysymys, mutta monilla muillakin toimialoilla, ei vähiten matkailu- ja ravintola-alalla mutta myös saamelaisten keskuudessa ja poronhoitajien keskuudessa on suurta huolta siitä, että mihin näitä kaivoksia perustetaan ja onko myös olemassa joitain alueita johon niitä ei yksinkertaisesti voi perustaa.

Suomen kaivosbuumin kuherrusvuodet ovat takanapäin ja ala haluaa parempaa vuoropuhelua eri eturyhmien kanssa. talvivaara on pilannut alan mainetta. Rukan ja Ylläksen kaivoshankkeet ovat saaneet matkailualan takajaloilleen. kansainvälisten kaivosyhtiöiden malminetsintä suojelualueilla on herättänyt arvostelua ja johtanut syytteisiin. Poronhoitajat vastustavat Soklin kaivoshanketta.

Kaivosyhtiöitä edustavan Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela vakuuttaa teollisuuden parantavan tapojaan ja avoimempaa vuoropuhelua.

– Luottamus palautuu tekemällä, ei se seminaareissa kovin paljon kasva ja se konkreettinen työ on työryhmien kautta, kaivosten yhteiskuntavastuun raportointi on erään alatyöryhmän listalla ja se on semmoinen tärkeä asiakokonaisuus, jossa myös meillä teollisuudella on oppimista.