Vaihda taustamusiikki klassisesta heviin tai toisinpäin – viinin maku muuttuu tutkitusti

Turussa tutkitaan eri aistien yhteistyötä syömisessä ja maistelussa. Maailmalla aisteja käytetään myös kuluttajien ohjailuun.

tiede
Kuvassa ravintolan ruoka-annos, pekoniin käärittyä hirvenfilettä ja perunamuusia.
Anssi Leppänen / Yle

Turun yliopisto on julkaissut keittokirjan kaikille aisteille. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus on koonnut reseptejä ja linkkejä sisältävän digikirjan, jonka avulla voi tutustua moniaistiseen maistamiseen.

Esimerkiksi tietynlaisen valkoviinin on todettu koehenkilöiden mielestä maistuvan paremmalta, jos samaan aikaan taustalla on soinut Mozartin viulukonsertto. Tutkija yllyttää kokeilemaan samaa esimerkiksi hevimusiikin kanssa.

– Kaikki aistit vaikuttavat ruoan makuun. Kun me katsomme ruokaa, olemme jo oikeastaan päättäneet miltä se maistuu, tutkimusprofessori Anu Hopia selittää.

Säkkipimeitä ravintoloita ja pullotettua pullaa

Eri aistien yhteistyötä tutkitaan ja myös käytetään ravintoloissa ympäri maailman. Keittokirjan syntyyn johtaneen hankkeen projektipäällikkö Susanna Ihanus kertoo, että muutamissa Euroopan maissa on ravintoloita, joissa syödään ilman silmien tuomaa aistimusta. Toisin sanoen säkkipimeässä.

– Kävin tällaisessa ravintolassa Berliinissä, enkä kyllä aina tiennyt mitä maistoin, Ihanus sanoo.

Pussien rapinan vaikutusta sipsien makuun on tutkittu ihan desibelimittareilla.

Anu Hopia

Eri aistien yhteistyötä syömisessä ja maistelussa tutkitaan eri puolilla maailmaa. Tutkimusta ja kokeiluja varten on esimerkiksi rakennettu huoneita, joiden seinät vaihtavat väriä. Maailmalla on marketteja, joissa asiakkaita pyritään ohjaamaan keinotekoisilla tuoksuilla.

– Siellä saattaa esimerkiksi tuoksua vastaleivottu pulla, vaikka oikeasti mitään ei leivottaisikaan. Tai appelsiinimehujen kohdalla voi tuoksua appelsiinilta. Niitä tuoksuja saa ihan pullossa, Ihanus kertoo.

Manipulointia on monenlaista. Hopia kertoo lisäksi, että taustalla soivan musiikin tempo vaikuttaa pikaruokaloissa asiakkaiden vaihtuvuuteen – käytännössä siis syömisen nopeuteen.

Sipsipussi rapisee syystä

Keittokirjassa Hopia mainitsee kaksi äänen ja maistamisen välisen vuorovaikutuksen tutkimusta, joita pidetään alalla klassikkona. Toinen on Massimiliano Zambinin ja Charles Spencen tutkimus vuodelta 2004 siitä, miten perunalastun rasahdus vaikuttaa maisteluelämykseen. Kunnon rasahdusta pidetään merkkinä tuoreudesta.

Siellä saattaa esimerkiksi tuoksua vastaleivottu pulla, vaikkei oikeasti mitään leivottaisikaan

Susanna Ihanus

– Tämän seurauksena valmistajat alkoivat tilata myös kovempaa rapisevia pusseja sipseilleen. Pussien rapinan vaikutusta sipsien makuun on tutkittu ihan desibelimittareilla, Hopia kertoo.

Toinen Hopian mainitsema tutkimus liittyy oluen sihinään. Tanskalainen Kristian Holt-Hansen tutki jo 1960-luvulla sitä, vaikuttaako kuplien sihinän taajuus oluen nautittavuuteen. Vaikuttihan se.

Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen julkaisemaan keittokirjaan pääset täältä (siirryt toiseen palveluun).