Tutkimus: Suomalaisäidit työskentelevät kokopäiväisesti – tai eivät ollenkaan

Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että sama pätee myös Itä- ja Etelä-Euroopan maihin. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa äidit työskentelevät joko kokopäiväisesti tai tekevät niin sanottua pitkää osa-aikatyötä.

talous
Äiti työntää lastenvaunuja.
Ennio Leanza / EPA

Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Milla Salin tutki eurooppalaisten äitien työaikamalleja.

Salinin kiinnostuksen kohteena oli, kuinka paljon äidit haluavat tehdä töitä, kuinka paljon äidit todellisuudessa työskentelevät sekä työaikatoiveiden ja todellisuuden välinen suhde.

Tulokset osoittavat, että äitien työaikamallit vaihtelevat niin toivotun kuin todellisenkin työajan suhteen.

– Todellisen työajan osalta eroja maiden välillä voidaan havainnollistaa kolmen työaikamallin kautta, Salin kertoo.

Polarisoituneessa mallissa äidit joko työskentelevät kokopäiväisesti tai eivät työskentele ollenkaan. Itä- ja Etelä-Euroopan maat sekä Suomi kuuluvat tähän malliin.

Kombinaatiomallissa valtaosa äideistä työskentelee joko kokopäiväisesti tai tekee niin sanottua pitkää osa-aikatyötä (20–34 tuntia viikossa). Tämä malli kuvastaa äitien työaikoja Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Belgiassa ja Ranskassa.

Osa-aikamallissa äidit ovat pääsääntöisesti osa-aikatöissä tai eivät työskentele ollenkaan. Monet Manner-Euroopan maat sekä Iso-Britannia ja Irlanti kuuluvat tähän ryhmään.

Talouden, koulutuksen ja työmarkkinoiden vaikutus

Salinin mukaan työssäkäyvien äitien työaikoja muokkaavat kaikissa maissa monet eri tekijät niin maa- kuin yksilötasolla.

– Esimerkiksi maan heikko taloudellinen tilanne pidentää äitien työaikaa. Joissain tilanteissa äitien työaika näyttääkin määräytyvän taloudellisen pakon sanelemana. Toisaalta myös laajemmin tarjolla oleva päivähoito pidentää äitien työaikaa. Voidaankin ajatella, että erityisesti kokopäiväisesti tarjolla oleva päivähoito mahdollistaa äideille pidemmän työajan, Salin sanoo.

Myös työmarkkinoiden rakenne vaikuttaa äitien työaikoihin.

– Laajemmat osa-aikatyömarkkinat lyhentävät äitien työaikaa. Jos työmarkkinoilla sen sijaan ei ole tarjolla osa-aikatöitä, eivät äidit luonnollisestikaan voi niitä tehdä. Tällöin vaihtoehdoiksi jää kokopäivätyö tai työssäkäymättömyys, Salin sanoo.

Maatason tekijöiden ohella on huomioitava yksilötekijöiden merkitys.

– Esimerkiksi korkeampi koulutus on yhteydessä äitien pidempään työaikaan. Mielenkiintoista on myös niin sanottujen kulttuuristen tekijöiden merkitys. Pidempää työaikaa tekevät ne äidit, joiden oma äiti on ollut lapsiperheaikanaan palkkatyössä. Samoin työaika on pidempi niillä äideillä, joiden näkemys sukupuolirooleista on vähemmän perinteinen.

Salinin väitöskirja tarkastetaan 22. elokuuta Turun yliopistossa.