Geologi: On helpompaa voittaa lotossa kuin saada kallion lohkeaminen videolle

Dragsfjärdin saaristossa kesää viettänyt perhe havaitsi kallion lohkeilevan ja paukkuvan heinäkuun lopussa. Geologi Timo Kilpeläisen mukaan kallioiden lohkeilu sinänsä on yleistä, mutta ilmiön todistaminen paikan päällä ja vieläpä tallentuminen videolle on erittäin harvinaista.

Kotimaa
Kallion halkeama.
Geologian tutkimuskeskus

Lohkeamiset kuuluvat olennaisesti kallioiden liikkeisiin, mutta ilmiön todistaminen ja kuvaaminen paikan päällä on äärimmäisen harvinaista. Näin kertoo Timo Kilpeläinen, joka toimii lehtorina Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksella.

Heinäkuun lopussa Dragsfjärdin saaristossa kesää viettänyt Aleksei Sarpaneva perheineen havaitsi kallion paukahtelevan ja repeilevän. Sarpaneva sai myös tallennettua repeämän muodostumisen videolle.

Geologian tutkimuslaitoksellakaan ei tunneta vastaavaa taltiointia.

– Tällainen on hyvin lyhytkestoinen. Onnekkaita ovat olleet ne dragsfjärdiläiset, jotka ovat päässeet näkemään sen omin silmin. Sanoisin, että on kertaluokalla helpompaa saada lottovoitto kuin päästä videoimaan tällaista tapahtumaa, Timo Kilpeläinen sanoo.

Atlantilta suuntaava paine puristaa Suomeakin

Kilpeläisen mukaan videolla nähtävien rakojen syntyminen ja kivien särkyminen johtuvat useista erilaisista syistä.

Periaatteessa kivi on niin vahvaa, että se sietää tällaiset jännitykset rikkoutumatta. Mutta kivissä on aina jotain vikaa.

Timo Kilpeläinen, Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen lehtori

– Ensinnäkin tässä oli korkea vuoristo. Se on epätasapainoinen tilanne. Eivät kivet halua olla kymmenen kilometrin korkeudessa, vaan ne haluavat olla mieluummin merenpohjassa.

Vuoristot syntyvät laattatektonisessa prosessissa, jossa kallioperä pyrkii pienentämään jännitystä siirtämällä kiviainesta tasapainoisempaan paikkaan.

– Toisaalta täällä vuoristo on jo kulunut pois, joten jännitystä ei enää paljonkaan ole. Tuhansia vuosia sitten meillä oli tässä paksu jäätikkö. Se painoi kallioperää alaspäin niin, että kallio on jäätikön häviämisen jälkeen noussut sellaiset nelisensataa metriä ylöspäin. Myös liike itsessään aiheuttaa kallioperien rikkoutumista ja näiden siirrosten ja lohkeamisten syntyä.

Suomen alueella kallioiden lohkeilu johtuu erityisesti Atlantin keskiselänteeltä itään päin suuntautuvasta työnnöstä, joka aiheuttaa vaakasuoraa puristusta kallioperään.

Helle oli viimeinen niitti

Juuri ennen Dragsfjärdin saaristossa sijainneen kallion lohkeamista viimeistään kovat helteet ovat saattaneet olla kiviainekselle liikaa.

Eivät kivet halua olla kymmenen kilometrin korkeudessa, vaan ne haluavat olla mieluummin merenpohjassa.

Timo Kilpeläinen, Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen lehtori

Geologian tutkimuslaitos aikoo dokumentoida kallion lohkeamisen. Muun muassa repeämän suuruudesta voidaan päätellä, kuinka suuri jännitys on aiheuttanut ilmiön.

– Periaatteessa kivi on niin vahvaa, että se sietää tällaiset jännitykset rikkoutumatta. Mutta kivissä on aina jotain vikaa. Ne eivät ole homogeenisiä. Niissä on aina jotain säröjä tai lohkeamia, jotka tekevät kiven siinä kyseisessä paikaksi heikommaksi kuin jossain muussa kohdassa. Repeäminen on siis tämän jännityksen purkautumista, Kilpeläinen sanoo.