Vesi puhtaaksi käytetyillä autonrenkailla

Käytetyille autonrenkaille etsitään kiivaasti uusia käyttökohteita. Renkaita on käytetty muun muassa kaatopaikkojen rakenteissa, mutta tiukentuvat määräykset pakottavat nyt etsimään muita käyttötapoja. Kiteellä rengasrouhetta testataan maatilan vesien puhdistuksessa.

luonto
Autonrenkaista tehtyä mikrobien kasvualustaa
Pertti Huotari / Yle

Suomessa poistuu vuosittain käytöstä 50 000 tonnia renkaita, mutta mihin ne päätyvät? Uudet renkaat autoonsa vaihtaneella siilinjärveläisellä Erkki Saarijärvellä on aavistus asiasta.

– Ymmärtääkseni ne murskataan ja niitä käytetään tienrakennustöihin ja täyttövalleihin, hän arvelee.

Saarijärvi arvaus osuu oikeaan. Käytöstä poistettuja renkaita on perinteisesti käytetty niin ikään räjähdemattoina ja meluvalleissa, nykyisin myös esimerkiksi urheilu- ja leikkikenttien pintarakenteissa.

Erityisen paljon renkaita on kuitenkin käytetty kaatopaikkojen rakenteissa. Ensi vuoden jälkeen se ei enää onnistu, sillä uusi kaatopaikka-asetus kieltää niiden käytön kaatopaikan sisäisissä rakenteissa.

– Se tarkoittaa sitä, että meillä on noin 35 000–40 000 tonnia rengasta, jolle pitää löytää uusi hyötykäyttökohde, sanoo Suomen Rengaskierrätyksen toimitusjohtaja Risto Tuominen.

Rengasrouhe biosuodattimena

Yksi lupaavalta vaikuttava käyttökohde on vedenpuhdistus, jota parhaillaan testataan Kiteen Kesälahdella.

Käytetyistä autonrenkaista on tehty kämmenen kokoista rouhetta, jota on pakattu kangassäkkeihin. Säkeistä on puolestaan tehty patovalli, jonka läpi peltojen valumavedet virtaavat.

Konsulttiyhtiö Apila Groupin ympäristöasiantuntijan Sanni Piston mukaan ideana on se, että rengasrouheen pinnalle syntyy ravinteita keräävien mikrobien kerros. Rengasrouheen avulla vedestä saadaan poistettua typpeä ja poikkeuksellisesti myös fosforia.

– Rengasrouhe ei sinällään puhdista, vaan sen pinnalla olevat mikrobit, hän selittää.

– Rouhe toimii hyvänä kasvualustana tälle mikrobikasvustolle.

Rouhesäkeistä padon omille mailleen rakennuttanut maanviljelijä Erkki Lindeberg on kokeilusta innoissaan.

– Tällaisella yksinkertaisella tavalla, joka ei asennuksen jälkeen vie maanviljelijän aikaa, voidaan parantaa vesistöjen laatua.

Rajana vain mielikuvitus

Rengasrouhetta on testattu aiemmin jätevedenpuhdistuksessa Heinolassa, ja syksyllä sitä tutkitaan omakotitalon maakenttäsuodattamossa Keuruulla.

Toimitusjohtaja Risto Tuomisen mukaan pelkästään vedenpuhdistus ei kuitenkaan riitä korvaamaan renkaiiden kaatopaikkakäyttöä.

– Me arvioimme siihen menevän tulevaisuudessa renkaita noin 10 000 tonnia.

Tarvitaan siis lisää ideoita. Sanni Piston mielestä yhtenä käyttökohteena saattaisi olla esimerkiksi kaaasujenpuhdistus teollisuudessa.

– Hajuhaittoja voitaisiin ehkä pystyä hallitsemaan rouheen avulla.

Piston mukaan uusien käyttökohteiden rajana on vain mielikuvitus.

– Jos ajatus tuntuu hyvältä, niin kyllä sitä pyritään kokeilemaan. Tavalla tai toisella.