Amerikkalaispanssareita Viroon syksyllä

Yhdysvallat tuo Baltian maihin ja Puolaan panssarikalustoa lokakuussa. Tuolloin panssarein varustettu ratsuväkiyksikkö korvaa nyt Baltian maissa olevat laskuvarjokomppaniat.

Ulkomaat
Barack Obama vilkuttaa vaimonsa kanssa tankkien välistä kävellessään.
Viroon tulevilla ratsuväkiyksiköillä on varustuksenaan M1 Abrams-panssarivaunuja. Arkistokuva.Epa / Stephen Morton

Yhdysvallat tuo lokakuussa Baltiaan ja Puolaan nykyistä raskaammin aseistettuja joukkoja. Huhtikuusta lähtien Baltiassa olleet 173. laskuvarjoprikaatin yksiköt korvataan Yhdysvaltain 1. ratsuväkidivisioonan yksiköillä. Ne pysyvät alueella ainakin vuoden loppuun asti.

Amerikkalaisjoukkoja on ollut Puolassa ja Baltiassa noin 600 sotilasta, näistä Virossa noin 150. Laskuvarjojoukoilla ei ole mukanaan raskasta aseistusta. Niiden tilalle tulevilla ratsuväkiyksiköillä sen sijaan on varustuksenaan M1 Abrams-panssarivaunuja ja jalkaväen taisteluajoneuvoja. Paljonko ja minkälaista kalustoa esimerkiksi Viroon tuodaan, ei ole vielä selvää.

Viroon sijoitetaan tulevistakin joukoista yksi komppania. Se sijoitetaan Tapan tukikohtaan, mssä majailee Viron armeijan jalkaväkeä ja tykistöä. Amerikkalaisen 1. ratsuväkiprikaatin kotitukikohta on Fort Hood Teksasissa.

Amerikkalaisjoukot harjoittelevat Viron armeijan kanssa. Postimees-lehden haastatteleman Viron puolustusministeriön edustajan mukaan Tapan lähellä on panssarikalustolle sopiva Viron armeijan harjoitusalue.

Virolta puuttuu panssareita

Viron armeijalla ei ole omia panssarivaunuja. Raskainta kalustoa ovat Pasi-miehistönkuljetusajoneuvot. Viron hallitus on päättänyt hankkia myös käytettyjä jalkaväen taisteluajoneuvoja Hollannista. Ne ovat paremmin aseistettuja kuin Pasit.

Yhdysvallat päätti sijoittaa rotaatioittain vaihtuvia joukkoja Puolaan ja Baltian maihin keväällä, kun Venäjä oli miehittänyt ja liittänyt itseensä Ukrainalle kuuluneen Krimin. Tarkoituksena oli vakuuttaa Baltian maille, että Nato-liittolainen Yhdysvallat suojelee niitä tarpeen tullen.

Maajoukkojen lisäksi Nato lisäsi Baltiassa toimivia ilmavoimiaan, ja Nato-maiden hävittäjiä sijoitettiin myös virolaiseen Ämarin lentotukikohtaan.