"Museoita on tässä maassa ihan tarpeeksi" – suojelukohteisiin toivotaan elämää

Erityisillä lainsäädännöillä, kuten lailla rakennusperinnön suojelusta, kirkkolailla ja rautatiesopimuksella on Suomessa suojeltuna 1160 kohdetta. Vaikka rakennuskohteet on suojeltu lakiin nojaten, on lopullinen vastuu kohteen kunnosta aina omistajalla.

kulttuuri
Kajaanin Raatihuone ja suihkulähde
Sini Salmirinne / Yle

Suomalaiset rakennuskohteet suojellaan lähtökohtaisesti maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta kaavoituksia tehtäessä. Tällöin kaupungit ja kunnat suojelevat itse kohteensa. Rakennusten suojeluun voidaan käyttää myös erityislakeja, kuten lakia rakennusperinnön suojelemisesta.

Rakennusperinnön säilyttämisen kehittämisestä ja ohjauksesta vastaa ympäristöministeriä ja lain valvonnasta vastaavat ELY-keskukset ja Museovirasto. Tämän lain nojalla Suomesta löytyy 288 kohdetta.

Museoviraston ohella esityksiä rakennuksen suojelusta voi tehdä rakennuksen omistaja, valtion viranomainen, kunta tai kaupunki, maakunnan liitto tai rekistöity yhdistys, jonka toimialaan kulttuuriperinnön vaaliminen omalla toimialueellaan kuuluu. Museoviraston intendentti Marja-Leena Ikkalan mukaan perusteet rakennuksen suojelulle voivat olla moninaiset.

– Rakennus voidaan suojella, jos se on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikkakunnallisesti merkittävä. Merkittävyys taas arvioidaan harvinaisuuden, tyypillisyyden, edustavuuden, alkuperäisyyden, historiallisen todistusvoimaisuuden ja historiallisen kerroksisuuden perusteella.

Kainuun alueelta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain perusteella suojeltuja kohteita on kolme: Kajaanissa Osuuskauppa Maakunnan liikerakennus ja Raatihuone sekä Vaalan Lamminahon tila. Kaiken kaikkiaan Kainuussa erityislailla suojeltuja kohteita on 23, kuten esimerkiksi Kajaanin, Paltaniemen ja Suomussalmen kirkot.

Kajaanin Paltaniemen kirkko ja kellotapuli.
Kajaanin Paltaniemen kirkko ja kellotapuli.YLE / Ville Kinnunen

Kaikkien kohteiden suojelun toteutumisesta vastaavat niiden omistajat. Omistajan kukkaroon ei suojeluksesta suoraan valu rahaa, vaan rakennusten kunnostamiseen voi hakea rahaa muun muassa Museovirastolta.

– Kohteelle voi saada Museoviraston entistämisavustusta tai ELY-keskusten jakamaa rakennusperinnön hoidon avustusta.

Museovirasto entistämisavustusta jaettiin tänä vuonna yli 1,5 miljoonaa euroa, joka jakautui 212 kohteelle. Avustusta haettiin kaikkiaan 441 kohteelle.

Tyhjä rakennus on huono vaihtoehto

Korjaustoimet suojelukohteissa riippuvat Museoviraston intendentti Marja-Leena Ikkalan mukaan suojelumääräyksistä.

– ELY-keskus päättää rakennuksen suojelusta ja ympäristöministeriö vahvistaa päätöksen. Päätöksessä annetaan suojelumääräykset kyseiselle kohteelle. Kun suojellun kohteen omistaja alkaa suunnitella korjausta tai rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu, niin silloin pyydetään Museoviraston lausunto.

Kyllä museoviranomaiset toivovat, että rakennukset ovat käytössä.

Marja-Leena Ikkala

Kaavalla suojelluista kohteista kunnan rakennusvalvonta lähettää suunnitelmat muutoksista lausuntoa varten museoviranomaiselle, Kainuussa tavallisesti Kainuun museolle. Museovirasto hoitaa kaikki rakennusperinnön suojelusta annetun lain ja kirkkolain nojalla suojellut kohteet.

Vaikka muutostöiden ja käyttötarkoituksen muokkaaminen saattaa tuntua yksittäiselle tekijälle pitkälliseltä ja turhalta tieltä, toteaa Ikkala pitävän rakennuksen käyttöä suojeluksen edellytyksenä.

– Uudetkin käyttötarkoitukset pyritään sovittamaan suojeltuihin rakennuksiin. Rakennuksen tyhjilleen jääminen on huono vaihtoehto. Usein puhutaan, että museoviranomaiset haluavat museoida rakennuksia. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan kyllä museoviranomaiset toivovat, että rakennukset ovat käytössä. Museoita on tässä maassa ihan tarpeeksi, Ikkala sanoo.

Vaikka rakennus on suojeltu, ei se tee siitä julkista, yleisölle avointa paikkaa. Jos suojeltu kohde on yksityisomistuksessa, on se sitä myös suojelupäätöksen jälkeen.

Mikään ei ole ikuista

Museoviraston Marja-Leena Ikkala uskoo suojeluasioissakin suomalaisten lainkuulijaisuuteen.

– Joskus joitain rikkeitä saattaa tapahtua, mutta en usko sellaisia rikoksia joita käsiteltäisiin tuomioistuimissa tapahtuu juurikaan. Sellaista rakennussuojelupoliisia ei ole olemassa, joka kulkisi ja vahtisi suojeltujen rakennusten vaiheita. Kaikki perustuu siihen oletukseen että kun rakennus on suojeltu niin omistajakin ymmärtää sen arvon.

Sellaista rakennussuojelupoliisia ei ole olemassa, joka kulkisi ja vahtisi suojeltujen rakennusten vaiheita.

Marja-Leena Ikkala

Marja-Leena Ikkala kertoo kaikkien suojelupäätösten tarkoituksena olevan säästää rakennukset omine erityispiirteineen tuleville sukupolville.

– Tilanteet voivat kuitenkin muuttua ja kaikki ihmisten tekemät päätökset voidaan purkaa. Esimerkiksi kaavoituksen kautta voidaan todeta että rakennukselle on tapahtunut suojelusta huolimatta sellaisia muutoksia, ettei rakennuksen suojelu ole enää mielekästä.

Tietoa rakennusten suojelusta ja suojelluista rakennuksista löytyy muun muassa rakennusperinto.fi (siirryt toiseen palveluun) verkkopalvelusta, rakennusperintörekisteristä (siirryt toiseen palveluun), Museoviraston (siirryt toiseen palveluun) verkkosivuilta ja Kulttuuriympäristön suojelun Facebook-sivulta (siirryt toiseen palveluun).

Lisätty 18.8.2014 klo 11:11 Mistä on kyse?-osioon että Suomessa on erityislailla suojattuja kohteita 1160. Kaiken kaikkiaan suojelustatuksen omaavia rakennuksia Suomessa on tuhansia.