"Sijaisperheen motiivit tulee tutkia tarkkaan"

Huostaanotetut lapset sijoitetaan Suomessa yleensä perhehoitoon eli sijaisperheisiin. Aina sijoitus ei kuitenkaan onnistu. Kemi-Tornion käräjäoikeudessa käytiin viime viikolla oikeudenkäynti, jossa sijaisvanhempia syytetään kahden lapsen pahoinpitelyistä. Oikeudenkäynti herättää kysymyksiä siitä, valvotaanko ja tuetaanko sijaisperheitä tarpeeksi?

Kotimaa
Nukke, jonka kädet peittävät kasvot.
Marja Airio / Lehtikuva

Sijaisvanhemmuus on vastuullinen kokopäivätyö.

Sijaisvanhemmaksi haluavat käyvät läpi koulutuksen, jossa pohditaan mitä vanhemmuus toisen lapselle tuo tullessaan. Huostaanotetut lapset voivat tulla hankalista perheoloista ja usein pahaolo purkautuu sijaisvanhempiin.

Lapsen sijoituksen valvominen on kuntien vastuulla. Voisi sanoa, että lähes koko maassa sosiaalityöntekijät ovat ylikuormitettuja.

Lapin Aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Sari Husa sanoo, että asiakkaiden määrä yhtä sosiaalityöntekijää kohden on korkea koko maassa, myös Lapissa.

– Useimmissa kunnissa tehdään myös yhdistettyä sosiaalityötä, jolloin esimerkiksi aikuissosiaalityö ja lastensuojelu ovat saman sosiaalityöntekijän vastuulla, Husa sanoo.

Koko maahan yhtenäinen käytäntö

Sijoitusten määrä vaihtelee kunnittain. Isoissa kaupungeissa lastensuojelun piirissä on yleensä enemmän asiakkaita kuin pienissä kunnissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö teettämän selvityksen mukaan perhehoitoa tulisi yhtenäistää koko maassa. Työryhmässä mukana ollut ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja sanoo, että kuntien lastensuojelussa on tällä hetkellä eroja, joita tulisi kaventaa.

Ongelmia lastensuojelussa aiheuttavat epäpätevät sosiaalityöntekijät, työntekijöiden vaihtuvuus ja erittäin korkeat asiakasmäärät.

Aulikki Kananoja

Epäpäteviä sosiaalityöntekijä on paljon

Selvityksessä kävi ilmi muun muassa se, että noin 30 prosenttia sosiaalityöntekijöistä on vailla työhön vaadittavaa kelpoisuutta.

– Yhteenvetona voisi sanoa, että ongelmia lastensuojelussa aiheuttavat epäpätevät sosiaalityöntekijät, työntekijöiden vaihtuvuus ja joissakin kunnissa erittäin korkeat asiakasmäärät, Kananoja sanoo.

Sijoitettua lasta tulee nähdä ja kuulla

Kemi-Tornion käräjäoikeudessa käytiin viime viikolla oikeudenkäynti, jossa sijaisvanhempia syytetään kahden lapsen pahoinpitelyistä. Toista vanhempaa syytetään lähes kahdestakymmenestä eri teosta, joissa on käytetty joko henkistä tai ruumiillista väkivaltaa.

Kemin sosiaalityönjohtaja Arto Alajärvi miettii tapaukseen johtaneita syitä.

– Herää kysymys, että onko kukaan kuullut lasta? Lapsi olisi varmasti osannut kertoa olosuhteista. Jokin on mennyt pahasti pieleen, ettei ole oltu tietoisia tai ei olla kysytty, että minkälaista sinulla on olla täällä sijaisperheessä, Alajärvi pohtii.

Laki vaatiin kuntia valvomaan sijoitettuja lapsia tapaamalla heitä vähintään kaksi kertaa vuodessa tai riittävästi.

Herää kysymys, että onko kukaan kuullut lasta?

Arto Alajärvi

Perhe etsitään lapsen tarpeisiin

Sijaisvanhemmuus vaatii paljon, eikä Alajärvi usko, että kukaan alkaa perhehoitajaksi rahasta, vaikka siitä korvaus maksetaankin. Osa sijaisvanhemmaksi haluava peruu päätöksensä koulutuksen jälkeen.

Alajärven mukaan myöskään kunnan pula sijaisperheistä ei saisi johtaa siihen, ettei uskalleta sanoa jollekin vanhemmalle, etteivät he ole perhehoitoon sopivia.

– Pitää uskaltaa sanoa ei ja sijaisperheen motiivit tulee tutkia tarkkaan. Lapsen tarpeen pitää määrittää perhe, eli perhettä etsitään lapselle, eikä toisinpäin, Alajärvi toteaa.