1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

10 kysymystä Ukrainan taloudesta: Kriisissä kyse ehkä muustakin kuin kunniasta ja mammonasta

Ukrainan hallitus on toistaiseksi ollut hyvin sitoutunut kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukiohjelmaan, katsoo ekonomisti Vesa Korhonen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitokselta.

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Ilpo Kokkila totesi 14.8. Ylen haastattelussa, että EU ei yksinään varmasti kykene Ukrainan taloutta korjaamaan. Mitä mieltä olette tästä?

– Näin on. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tarjoaa talouskriiseihin joutuneille maille maiden niin halutessa tukiohjelman sovittavine toimenpiteineen ja ohjelman mukana tukiluototusta. Ukrainan kanssa IMF sopi vappuna tukiohjelmasta, jolla Ukrainan talous pyritään vakauttamaan (pahasti vajeella olleet valtiontalous ja ulkomaantalous) sekä vakautuksen ja talouden uudistustoimien avulla saamaan talous kasvupohjalle. Uudistustoimilla on tässäkin IMF-ohjelmassa tärkeä osa! Ohjelma mahdollisti IMF:n sekä samalla mm. Maailmanpankin ja EU:n tukirahoituksen Ukrainalle. IMF-ohjelman toimien toteutus on haastava asia, mutta Ukrainan hallitus on toistaiseksi ollut hyvin sitoutunut. Ohjelma on Ukrainan talouden kehityksen kannalta aivan keskeinen ankkuri.

Kuinka keskeisellä sijalla ylipäätään talouskysymykset ovat tällä hetkellä Ukrainan kriisissä?

– Yhteiskunnan keskeisillä aloilla varmasti ponnistellaan pahimman ylipääsemiseksi, mukaan lukien talouspolitiikka. Toki a ja o on saada Itä-Ukrainan aseellinen konflikti rauhoittumaan ja saada elämä palaamaan normaaliksi myös talouden kannalta, sillä Itä-Ukraina isoine teollisuuslaitoksineen ja kaivoksineen on merkittävä osa Ukrainan taloutta.

Mitkä ovat Ukrainan talouden kiireellisimmät ongelmat?

– On saatava valtiontalous vakautettua, kriittinen urakka. Inflaatiokin on nopeutunut tänä vuonna mutta mm. juuri valtiontalouden  -vakauttaminen auttaa tässäkin.

Millaisia taloudellisia vahvuuksia Ukrainalla on jäljellä?

– Eräitä luonnonvaroja on, kuten metalleja ja mahdollisesti hyödyntämiskelpoista kaasuakin, sekä tietysti viljelyyn suotuisa Länsi-Ukraina. Palkkataso on matala, mutta liiketoimintaympäristö heikko (Ukraina sijoittuu kansainvälisissä liiketoimintavertailuissa hyvin huonosti), joten esim. viranomaistoimintaa on parannettava ja siihen liittyvää korruptiota saatava vähenemään.

Kuinka keskeinen osa Ukrainalla oli entisen Neuvostoliiton taloudessa?

– Ukraina, jossa on väen vähenemisestä huolimatta edelleen yli 40 miljoonaa ihmistä, oli keskeinen alue etenkin maatalouden, kaivostoiminnan sekä metalli- ja puolustusteollisuuden eräiden lohkojen osalta, unohtamatta matkailua.

Voimatoimissa on usein kyse kunnian palauttamisesta. Tavoitteleeko Venäjä Ukrainassa tällä hetkellä enemmän kunniaa kuin taloudellisia etuja?

– Ehkä molempia, ja lisäksi ehkä asioita x, y ja z, voimatoimissa kaikki häviävät taloudellisesti, etenkin Ukraina ja Venäjä.

Miten Ukrainan valuutan kurssi suhteessa euroon on kehittynyt kriisin aikana?

– Gryvnja heikkeni vuoden alusta huhtikuun puoliväliin yli 35 %, mutta on sen jälkeen ollut vakaa - osoitus toisaalta siitä, että Ukrainan tuonti on supistunut sekä toisaalta siitä, että on saatu aikaan parempaa talouspolitiikkaa, luottamusta ja tukiluottoa.

Miten keskiverto ukrainalainen pärjää taloudellisesti?

– Vaikeaa varmasti on, palkkataso ja elintaso oli jo ennen kriisiytymistä matala (elintaso suunnilleen viidesosa Suomesta, väittävät parhaat kansainväliset tilastot). Sen jälkeen Ukrainan talous on vielä supistunut, mutta talouspolitiikan järkevöittäminen antaa sentään perusteltua perspektiiviä paremmasta tulevaisuudesta.

Ukrainan kriisi on nyt tuonut Venäjälle viemättä jääneet "pakote-elintarvikkeet" suomalaisiin kauppoihin. Miten kriisi voi seuraavaksi näkyä ja tuntua suomalaisten kuluttajien arjessa?

– Ehkä hinnat saattavat hiukan laskea, mutta kuten aina, pahinta on tietysti se, että kun esimerkiksi vienti ja sen myötä tuotanto vaikeutuvat, tarjolla on vähemmän työtä - vähennys ei jakaudu tasan vaan osa kuluttajista joutuu työttömiksi.

Kuinka iso asia Ukrainan kriisi on tällä hetkellä maailmantalouden kannalta?

– Tuntuu vaihtelevasti esimerkiksi Euroopan eri kolkissa, mutta globaalisti ei paljoa. Esimerkiksi Venäjän talous on vastikään uudistettujen laskelmien mukaan kolme ja puoli prosenttia maailmantaloudesta, Kiina 16 %.

Kysymyksiin vastasi ekonomisti Vesa Korhonen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitokselta.