1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Tammelassa Suomen toiseksi runsain esiintymä himoittua akuntekijän aarretta

Lounais-Hämeessä Tammelassa muhii Suomen toiseksi suurin litiumesiintymä. Arvokasta akkuteollisuuden raaka-ainetta saattaa kuitenkin olla seudulla vielä enemmän kuin tällä hetkellä tiedetään.

Keliber Oy:n työntekijä esittelee litiumesiintymiä Kuva: Petri Puskala / Yle

Tammelan litium (siirryt toiseen palveluun)-esiintymä on Suomen toiseksi suurin. Näin uskoo Geologian tutkimuskeskuksen geologi Timo Ahtola, joka sanoo myös, ettei kaikki litium seudulta ole lähimainkaan tiedossa. Suomen suurin litiumesiintymä on Kaustisilla, minne malmiyhtiö on jo vuosia yrittänyt käynnistää kaivostoimintaa.

– Tammela on Suomen mittakaavassa litiumpotentiaalisena alueena toiseksi paras Kaustisen alueen jälkeen. Nämä Somero-Tammelan tiedossa olevat esiintymät ovat maailman mittakaavassa aika pieniä, mutta kun niitä tutkitaan lisää ja löydetään mahdollisesti lisää uusia esiintymiä, niin asia voi olla sen jälkeen toinen.

Ahtolan mukaan malmiyhtiöllä (siirryt toiseen palveluun) on tarkoituksena aloittaa tuotanto Kaustisilla muutaman vuoden sisällä. Aikataulu on kuitenkin epävarma, sillä tuotanto vaatisi isoja investointeja rikastamoihin, hän muistuttaa.

Litiumia vielä lisääkin?

Tammelan seudulla saattaa olla litiumia paljon enemmän kuin tiedetään, sillä malmijuonteet saattavat ulottua kauas, uskoo geologi Timo Ahtola.

– Kaikki tällä hetkellä tiedossa olevat löydöt ovat kalliopaljastumissa näkyviä esiintymiä. Olisi aika epätodennäköistä, ettei siellä maanpeitteen alla olisi uusia juonia, joista ei vielä tiedetä.

Malmiyhtiö Tammela Mineralsilla (siirryt toiseen palveluun) on jo valtaus Tammelan-Someron rajoilla oleviin laajoihin maa-alueisiin. Todennäköistä on, että malmiyhtiö käynnistää kairaukset ensi lumilla.

Esiintymiä on laajalti, Ahtolan arvion mukaan ehkä satojen neliökilometrien alueella.

– Ne ovat yksittäisiä juonia. En pysty sanomaan tarkemmin, sillä alue on iso ja siellä on useita kymmeniä potentiaalisia juonia, ne pitäisi tutkia tarkemmin.

– Esimerkiksi Kietyönmäki on tällainen juoniparvi, eli siellä on pienellä alueella paljon kapeita juonia.

Kysyntä kasvaa jatkuvasti

Litium esiintyy aina yhdisteinä mineraaleissa, joita tunnetaan noin 150. Litiumin etsimisessä onkin omat hankaluutensa.

– Suomessa litium esiintyy isäntäkivi pegmatiittigraniitissa, ja sen geofysikaaliset ominaisuudet ovat hyvin samankaltaiset sen sivukiven kanssa. Silloin geofysiikkaa käyttämällä ei suoraan saada näkyviin pegmatiittia, vaan pitää käyttää muita menetelmiä ja se on hidasta, kertoo Ahtola.

Litiumia käytetään muun muassa kannettavien tietokoneiden ja matkapuhelimien akuissa. Kysyntä on kasvanut jatkuvasti.

– Jos maailmalla otetaan käyttöön uusia esiintymiä, se vaatisi aikamoisen kysynnän kasvun akkuteollisuudessa, mikä taas on kytketty autoteollisuuteen ja siellä sähköautojen massatuotannon alkamiseen, kertoo Ahtola.