Uskonnollinenkin kieli elää: Jumala voi olla pomo tai työnantaja

Uskonnollinen kieli muuttuu ympäristönsä mukana - hitaasti mutta varmasti. Muutos ei tapahdu kuitenkaan kivutta. Se on huomattu mm. raamatunkäännösten yhteydessä.

ilmiöt
Vanhan raamatun etusivu.
Ville Välimäki / Yle

Vaasan yliopiston tutkijatohtori Riikka Nissi ja Jyväskylän yliopiston professori (emeritus) Aila Mielikäinen ovat toimittaneet artikkelikokoelman Sanaa tutkimassa, jossa tarkastellaan uskonnollista kieltä ja sen käyttöä erilaisissa yhteyksissä. Kirjassa pohditaan muun muassa millä tavoin uskonnollinen kieli poikkeaa muusta kielestä ja kuinka sitä käytetään työpaikkakeskusteluissa tai hengellisessä nuorten kielessä.

– Nuorilla on usein erityinen tarve päivittää tekstejä, sanoo tutkijatohtori Riikka Nissi.

Nykykehyksessä Jumalaa voidaan kutsua vaikkapa Isoksi Pomoksi, jolle tehdään duunia. Syntiä voidaan kutsua nimityksillä töppäily, oho-tilanteet tai elämän suuretpienet mokaukset. Ja kun viitataan taivaaseen, voidaan puhua ykkösluokan bileistä.

Muutos synnyttää ristiriitoja

Riikka Nissin mukaan ei voi olla kieltä, joka ei muuttuisi. Myös uskonnollisen kieli muuttuu väistämättä maailman mukana. Aina muutos ei synny ilman ristipainetta.

– Eikä tämä ole mitään uutta. Näin on ollut aina. Jokainen uusi raamatunkäännöskin on aikanaan herättänyt keskustelua.

Esimerkiksi vuoden 1992 käännöksessä aiempi veljesliitto muutettiin ensin ystävyyssopimukseksi.

– 70-luvun yhteiskunnallisessa kehyksessä "ystävyyssopimus" viittasi liikaa Neuvostoliiton ja Suomen väliseen YYA-sopimukseen, ja runsaan kritiikin jälkeen uuteen käännökseen valittiin lopulta muoto ”ystävyysliitto”.

Myös muutokset kirkossa ovat vaikuttaneet kieleen.

– Uskonnollisiin toimituksiin osallistuvien roolit ja valtasuhteet ovat muuttuneet ja hierarkiat madaltuneet. Näiden muutosten myötä uskonnolliseen kieleen on syntynyt uudenlaisia kielimuotoja ja kielenkäyttötapoja.

Riikka Nissin mukaan Sanaa tutkimassa -artikkelikokoelman tekijät haluavatkin tuoda esiin uskonnollisen kielen monikerroksisen luonteen.

– Ei ole vain yhtä muuttumatonta uskonnollista kieltä, vaan useita erilaisia kielimuotoja, jotka kiinnittyvät muihin kielellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Helpompaa olisi määritellä, mitä uskonnollinen kieli ei ole: se ei ole jokapäiväistä kielenkäyttöä, vaan siihen liittyy aina tietty pyhyyden aspekti, kertoo Riikka Nissi.

Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantama kirja on ensimmäinen suomalainen uskonnollisen kielen eri muotoja esittelevä perusteos. Teoksen kirjoittajat ovat suomen kielen ja uskonnollisen kielen tutkijoita.