1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Pakotteet puristavat venäläisfirmoja

Venäläiset yritykset saattavat ajautua pahoihin rahoitusvaikeuksiin lännen pakotteiden takia. Epävarmuuden lisääntyminen on saanut ulkomaiset rahoittajat erittäin varovaisiksi. Myös Suomen vientinäkymät Venäjällä ovat sameat vielä pitkään.

Venäjän keskuspankin rakennus Moskovassa. Kuva: Yuri Kochetkov / EPA

Venäjän talouden  ja suurten venäläisfirmojen yhteinen nimittäjä on nyt Suuri Epävarmuus. Öljy-, kaasu ja metallijätit tarvitsevat toimintansa pyörittämiseen valtavia määriä pääomia. Lännen pakotteet ajavat kuitenkin ulkomaisia sijoittajia ja rahoittajia pois maasta.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) ekonomisti Laura Solanko sanoo, että merkkejä pakotteiden puremisesta on jo nähty.

– Venäläisyhtiöille rahoituksen saaminen on aiempaa hankalampaa ja kalliimpaa. Se heijastuu luonnollisesti etenkin uusiin investointeihin. Joillakin suurilla venäläisyhtiöillä on myös suuria ulkomaisia lainoja, jotka on pakko jotenkin hoitaa.

Solanko huomauttaa, että pakotteista huolimatta Venäjän valtiolla ja venäläispankeilla on yhä muhkeat kassavarat holveissa.

– Ainakin lyhyellä aikavälillä apua saadaan Venäjän valtion budjetista ja keskuspankilta. Kysehän ei ole liioin globaaleista pakotteista. Näin venäläiset yritykset pystyvät varmaankin jossain määrin hakemaan rahoitusta Aasian markkinoilta.

Suomen viennin kannalta Venäjän talouden epävarmuus on ikävää. Jos Venäjälle ei investoida, ei sinne mene vientitavaroitakaan.

– Suomen vientisortimentissa suurin osa on koneita ja laitteita eli investointitavaroita. Sitä kautta epävarmuus heijastuu myös meille ehkä pitkäänkin, Solanko arvioi.

Ekonomisti Laura Solanko sanoo, etteivät pakotteet ole suinkaan Venäjän talouden suurin ongelma. Suurin pulma on, että talouskasvu ylipäätään on hidastunut. Kasvun edellytykset ovat kadonneet.

– Niiden edellytysten luominen vaatisi Venäjän talouden rakenteen uudistamista. Vanha nopea talouskasvu perustui aikoinaan öljyn hinnan nousuun. Tuolloin taloudessa oli myös paljon vapaata kapasiteettia, Solanko luettelee.