Kalastajat kartoittavat Kymijoen pohjaa uuden tekniikan avulla – tiedot julkisiksi

Kotkassa kartoitetaan Kymijoen pohjan muotoja uudella tekniikalla. Pohjan muodot tallennetaan nettipalveluun, joka tekee niiden perusteella alueesta kartan kaikkien saataville. Kalastajat ovat tehneet karttoja Kaakkois-Suomessa jo muun muassa Saimaalta ja Kouvolan Vuohijärveltä.

luonto
Kalastajat kaikuluotaavat joen pohjaa venestä
Juha Korhonen / Yle

Kotkassa kartoitetaan Kymijoen pohjan muotoja uudella tekniikalla. Kalastusaktiivi Anssi Lehtinen kuvasi yhdessä Tomi Kolsin kanssa maanantaina Korkeakosken haaran pohjaa kaikuluotainten ja gps-paikantimen avulla.

Pohjan muodot tallennetaan nettipalveluun, joka tekee niiden perusteella alueesta kartan kaikkien saataville. Kalastajat näkevät kartasta tarkan syvyyden joen kussakin kohtaa ja jopa sen, missä kaloja on. Kartan voi myös ladata netistä omalle laitteelleen. Lehtisen mukaan on jo aikakin, että Kymijoesta saadaan tehtyä nykyaikainen kartta.

– Tällä hetkellä se on jossain kartassa viiva ja jossain kartassa se on pelkää peltoa, Lehtinen kuvailee.

Urakka alkoi voimalaitoksen alapuoliselta heittokalastusalueelta. Iltapäivästä miehet suuntasivat soutualueelle kalastamaan ja samalla kuvaamaan pohjaa. Myöhemmin vuorossa on Siikakoski. Siellä kartoitus joudutaan kivien ja matalan veden vuoksi tekemään kanootilla.

Kokenutkin kalastaja voi yllättyä

Anssi Lehtinen on käynyt Korkeakoskella kalastamassa useiden vuosien ajan. Silti luotauksen tulokset yllättivät.

– Syvin kohta oli vähän vajaa seitsemän metriä. Se ei sinänsä yllättänyt, mutta se yllätti, että monessä kohtaa oli niin matalaa. Olin luullut, että joissain kohdissa on neljästä viiteen metriä syvää, mutta siellä ei ollutkaan kuin kahdesta kahteen ja puoleen metriä. Toki nyt vesi on puolisen metriä normaalia kesävettä alempana, Lehtinen tuumaa.

Korkeakoskella usein kalastava Olli Vinhava kertoo, että kalastajat jakavat kyllä paikan päälläkin paljon tietoa toisilleen syvänteistä ja kivistä. Silti hän kertoo odottavansa mielenkiinnolla nettiin ilmaantuvaa karttaa alueesta.

– Sieltä voi löytyä uusia paikkoja, missä kala ottaa. Nyt on aina vaan ollut juttuja, että missä se kivi on, ja kiven takanahan se kala luuraa, Vinhava naurahtaa.

Monilla on jo laitteet valmiin veneissään

Halvimmillaan laitteet, joilla kartoittaminen onnistuu, maksavat noin 500–600 euroa. Laitevalmistaja yrittää tarjoamallaan palvelulla kasvattaa juuri omien laitteidensa myyntiä. Kolsi, joka on kaikuluotaimia ja karttaplottereita valmistavan Lowrancen tuotepäällikkö, kertoo, että monilla laitteet ovat kuitenkin jo valmiina veneissä.

– Tämä on ihan samaa elektroniikkaa, mitä veneissä käytetään tuolla merellä järvillä koko ajan. Laite, jossa on karttaplotteriominaisuudet ja kaikuluotain, se riittää, Kolsi kertoo.

Luotauksen tuloksia ladattaessa nettipalveluun voi päättää, pitääkö kartan itsellään vai jakaako sen myös muiden käytettäväksi. Nähtäväksi jääkin kuinka avoimia kalastajat ovat tiedon jakamisessa. Kolsi naurahtaa, että he ainakin tekevät Kymijoen julkiseksi kaikille.

– Sitä ei kukaan pysty sieltä enää piilottamaan. Se on sitten jokaisen valittavissa haluaako sen mökkijärven paljastaa tai kalapaikkansa, Kolsi jatkaa.

Puolustusvoimat on kieltänyt merialueilla pohjan tarkan kuvaamisen. Kaakkois-Suomessa harrastajien toimesta on jo kartoitettu esimerkiksi Vuohijärveä ja Saimaata. Karttapalvelu osaa myös yhdistää eri kalastajien tekemien luotausten tiedot toisiinsa.