Lavastus, räps ja Instagramiin!

Emme ole koskaan aiemmin ottaneet ja jakaneet niin paljon kuvia kuin nyt. Valokuvan tarkoitus on muuttunut, ja usein kuva otetaan jo lähtökohtaisesti heti jaettavaksi.

Kotimaa
Sade Rastenberger, Pinja Raij ja Anna Vainio.
Sade Rastenberger, Pinja Raij ja Anna Vainio.Yle

Täällä mökkirannassa on uskomattoman kaunista. Ajattelin sinua ja halusin jakaa tämän hetken kanssasi. Näin sanoo ohimennen räpsäisty ja toiselle lähetetty tai sosiaalisessa mediassa jaettu kuva.

Jo pitkään kuvia on otettu jaettaviksi muistoiksi, mutta tekniikan ja kamerakännyköiden ansiosta hetkien jakaminen tapahtuu nyt reaaliaikaisesti.

Jaettava kuva tuo ihmiset lähemmäksi toisiaan. Valokuvien avulla pyrimme vaikuttamaan asioihin ympärillämme ja etsimme rakkautta, kuvailee mediatekniikan dosentti Risto Sarvas Aalto-yliopistosta.

Instagram-kuvasi saattaa päätyä osaksi näyttelyä

Mediatekniikan dosentti Risto Sarvas työskentelee myös palvelusuunnittelijana helsinkiläisessä ohjelmistoyhtiö Futuricessä. Torstaina Suomen Valokuvataiteen museossa (siirryt toiseen palveluun) yleisölle aukeava #Snapshot-näyttely on museon, ohjelmistoyrityksen ja Tampereen yliopiston poikkeuksellinen yhteishanke.

Yksi näyttelyn teoksista on seinä, johon päivittyvät reaaliaikaisesti kuvien jakopalvelu Instagramiin ladatut valokuvat.

– Jos siis lataat julkisen kuvan Instagramiin tietyltä alueelta, esimerkiksi Helsingin paikkatiedolla, saattaa se päätyä osaksi Valokuvataiteen museon näyttelyä, selvittää Sarvas.

Valokuvista on tullut teosten sijaan puheen kaltaisia kommentteja

#Snapshot-näyttely tuo kävijän eteen nykyvalokuvien valtavan määrän, alakulttuurit ja jakamisen muodot. Näyttely haluaa esitellä valokuvaamisen muutosta ja tehdä kunniaa jokanaisen ja -miehen räpsäisyille.

Enää ei voi puhua amatöörivalokuvaajista, sanoo Valokuvataiteen museon intendentti Anna-Kaisa Rastenberger.

– Ihmisillä on kamerat mukana, missä tahansa tilanteessa. Maailma asettautuu eteemme ihan uudella tavalla kuvattavaksi, ja näemme maailman valmiiksi kuvina.

Samalla kuvista on tullut analysoitavien taideteosten sijaan osa keskustelua.

– Kuva on ottanut paikkansa puheen kaltaisena viestintävälineenä. Niistä on tullut enemmän välimerkin tai kommentin kaltaisia viestejä kuin yksittäisiä kuvia, joita analysoitaisiin pitkään, kuvailee intendentti.

Nuoret ottavat kuvia jo lähtökohtaisesti jaettavaksi

Vaikka valokuvilla on aina rakennettu identiteettiä, nyt sosiaalisten valokuva-alustojen ansiosta on entistä helpompaa jakaa itsestään haluamansa mukaista kuvaa.

Helsingin normaalilyseon 8.-luokkalaiset Anna Vainio, Sade Rastenberger ja Pinja Raij kertovat ottavansa usein kavereiden kanssa valokuvia, joita jaetaan sosiaalisessa mediassa.

– Yleensä jaan kuvan Instagramissa, mutta jos se on tosi hyvä, saatan laittaa sen We Heart It'iin. Snapchatissä jaan puolestaan tilannekuvia, Valokuvataiteen museon intendentin tytär Sade Rastenberger selvittää.

Tyttöjä ei haittaa se, että internetissä jaetut kuvat ja hetket eivät välttämättä ole realistisia.

– Teen itsekin niin, että jos haluan tänään laittaa Instagramiin kuvan, niin sitten lavastan jonkun tilanteen, josta voin kuvan ottaa, Rastenberger kertoo.