Raskausajan pelot ja huolet lisääntyneet – neuvola pohtii vaihtuvia parisuhteita

Odottavien äitien synnytyspelot ja psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet. Taustalla on muun muassa syrjäytymistä sekä epävarmuutta ja turvattomuutta omasta tulevaisuudesta. Uusperheiden kohdalla neuvolassa mietitään paljon tietosuoja-asioita.

Kotimaa
Nainen makaa synnytyssängyssä, kone piirtää paperille vauvan sydänkäyrää.
Heikki Haapalainen / Yle

Odottavien äitien synnytyspelot ovat lisääntyneet huomattavasti. Kajaanin neuvoloissa on huomattu, että myös nuorten odottavien äitien psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet, ja heillä on todettu paniikkioireita ja masennusta.

Kajaanin Keskusneuvolasta terveydenhoitaja Marja Karppinen kertoo, että osittain syynä voivat olla tietokonepelit ja syrjäytyminen, sosiaaliset ongelmat tai yksinäisyys. Taustalla on nähtävissä myös epävarmuutta ja turvattomuutta omasta tulevaisuudesta.

– Niitetäänkö nyt sitä satoa, mitä 1990-luvun laman epävarmuus ja turvattomuus aiheutti? Tässä voi näkyä myös niin sanotun vapaan kasvatuksen tuloksia ja pettymyksen sietokyky on ehkä vähäisempää kuin aiemmin, pohtii Karppinen.

Myös yhteiskunnallinen tilanne luo epävarmuutta vanhemmissa.

– Moni ehkä miettii, onko Kajaanissa hyvä asua, ajetaanko Kainuu alas ja onko täällä töitä ja asuntoja. Voiko elää ja saattaa lapsia maailmaankaan, onko täällä tulevaisuutta – tällaisia varmasti mietitään.

Terveydenhoitaja Marja Karppisen mukaan äidit osaavathuolista huolimatta olla myös sopivasti huolettomia. Hänen mukaansa esimerkiksi nuoret äidit osaavat nauttia raskausajasta.

Niitetäänkö nyt sitä satoa, mitä 1990-luvun laman epävarmuus ja turvattomuus aiheutti?

Marja Karppinen

– Jos tulee toinen, kolmas tai useampi raskaus, niin huolet lisääntyvät. Tieto lisää tuskaa. Mutta äidit ovat mielestäni hyvin positiivisilla mielellä ja he jaksavat vielä luottaa Kainuuseen ja tulevaisuuteen.

Seulonnat huolettavat äitejä

Synnytyspeloissa äitejä auttavat kätilöt, jotka tekevät paljon töitä ihmisten kanssa jo raskausaikana. Terveydenhoitaja Marja Karppinen kertoo, että usein äidit päätyvätkin lopulta alatiesynnytykseen, vaikka alkuvaiheessa olisi mietitty sektiota.

Raskauteen liittyvät sikiöseulonnat ovat myös yksi huolenaihe odottavilla äideillä.

– Esimerkiksi Downin syndroomaa seulotaan niskaturvotustutkimuksella. Monesti se huolettaa ja ahdistaa. Haluaako siihen osallistua, entä jos tulee huonoja uutisia ja joutuu miettimään isoja asioita ja ratkaisuja. Se on ehkä raskausaikana isoin asia mitä mietitään, eivätkä kaikki halua osallistuakaan tutkimukseen, Karppinen kertoo.

Tietosuoja uusperheiden osalta pohdituttaa

Kajaanin neuvoloissa on huomattu viime vuosina, että parisuhteen vaihtuvuus on nykyisin aika suurta. Se tuo omat haasteensa myös neuvoloille.

– Kun on sinun ja minun lapset ja siihen päälle vielä kaikki vanhemmat, niin se on aika suuri yhtälö. Neuvolassa joudutaan miettimään, mitä tietoja pystyy antamaan kenellekin. Tietosuoja on todella tärkeä, huomauttaa terveydenhoitaja Marja Karppinen.

Neuvolassa joudutaan miettimään, mitä tietoja pystyy antamaan kenellekin. Tietosuoja on todella tärkeä.

Marja Karppinen

Neuvolassa pyritään huomioimaan eron molemmat osapuolet mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi laajaan terveystarkastukseen kutsutaan sekä isä että äiti, jos he vain mahtuvat saman katon alle.

Mielenkiintoisia uusia haasteita ja näkökulmia ovat Marja Karppisen mukaan tuoneet myös niin sanotut sateenkaariperheet, joita on viimeisen kymmenen vuoden aikana näkynyt yhä enemmän myös Kainuussa.

– Varmasti omaakin asennetta ja ajatusmaailmaa on pitänyt muuttaa. Olemme saaneet myös koulutusta näiden perheiden kohtaamiseen.

Lapsen kasvatus ei eroa olipa kyseessä sitten niin sanottu perinteinen ydinperhe tai sateenkaariperhe.

– Joskus voi tuntua, että sateenkaariperheet keskittyvät lapseen jopa paremmin kuin perinteinen ydinperhe. Olen kuullut tosi hyviä ja positiivisia kokemuksia. Lapset eivät ole reagoineet mitenkään, eikä elämä ole sen turvattomampaa sateenkaariperheessä, terveydenhoitaja Marja Karppinen sanoo.