Harvinainen jättiperhonen yllätti siivoojan porraskäytävässä

Porista löytyi lauantaina oleanterikiitäjä, josta on viimeksi tehty Suomessa varma havainto 90-luvulla. Yli 10-senttisen perhosen kotiseutu on Afrikassa ja Aasiassa.

Kotimaa
Oleanterikiitäjä
Ossi Saiha

Porilainen Toni Pitkälä oli saada sydänkohtauksen törmättyään lauantaina siivousta tehdessään jättimäiseen perhoseen. Kaupunkialueella talon porraskäytävästä löytyi yli 10-senttinen kuollut perhonen, jonkalaista löytäjä ei ollut nähnyt koskaan.

Pitkälä kiikutti perhosen rikkalapiolla naapurinsa Ossi Saihan arvioitavaksi. Luontoharrastaja Saiha ei ollut koskaan nähnyt vastaavanlaista perhosta.

Saiha otti hyönteisestä kuvan ja lähetti sen perhosharrastajien nettifoorumille. Lajitunnistus tuli pian: kyseessä oli Suomessa äärimmäisen harvoin nähty oleanterikiitäjä eli Daphnis nerii.

– Nuoresta saakka olen luontoa seurannut, mutta tämän kokoluokan perhosta ei ole koskaan tullut vastaan. Mittasin perhosen, siivet levitettynä se on tarkalleen 11 senttiä, Saiha sanoo.

Erittäin harvinainen Suomessa

Oleanterikiitäjästä on Suomessa tehty varma havainto viimeksi 1995 Karviassa Pohjois-Satakunnassa. Varmoja havaintoja näyttävästä perhosesta on tehty aiemmin viisitoista.

Perhosasiantuntija, luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Jaakko Kullberg kertoo, että kyseessä on Suomessa erittäin harvinainen perhonen.

Nuoresta saakka olen luontoa seurannut, mutta tämän kokoluokan perhosta ei ole koskaan tullut vastaan.

Ossi Saiha

– Oleanterikiitäjä on hyvin näyttävä. Suuren osan aiemmista löydöistä ovat tehneet maallikot. Jos tuollainen perhonen makaa ketarat ojossa kaupungilla, on aika todennäköistä, että se korjataan talteen. Yhtä harvinaista kaksisenttistä perhosta ei huomattaisi. Kyseisen eläimen löytyminen Suomesta on hyvin harvinaista, Kullberg sanoo.

Perhonen elää tavallisesti subtropiikissa. Suomeen tulevat yksilöt ovat yleensä Afrikasta, Saharan eteläpuolelta. Oleanterikiitäjää elää Euroopan lähialueilla myös Lähi-idässä.

Nopea ja raskas vaeltaja

Kullbergin mukaan laji on tyypillinen vaeltaja: kuivilla alueilla sen on ollut pakko sopeutua siirtymään paikasta toiseen.

Kiitäjä onkin hyvin vahvarakenteinen ja nopea. Laji on myös painava, ja museomestari vertaa sen painoa pikkulintuun.

Jos lämpötila laskee alle kahdeksan asteen, kaikki oleanterikiitäjät, munat, toukat ja kotelot kuolevat.

Museomestari Jaakko Kullberg

– Oleanterikiitäjä on vaativa otus. Jos lämpötila laskee alle kahdeksan asteen, kaikki oleanterikiitäjät, munat, toukat ja kotelot kuolevat.

Lajina oleanterikiitäjällä ei ole Suomessa elinmahdollisuuksia. Suomeen joutuminen ei silti ole sille aina kuolemantuomio.

– Perhonen voi liikkua pitkiä matkoja: tulla pohjoiseen ja jos sää heikkenee, lähteä takaisin etelämmäs. Olen itse päästänyt muutaman oleanterikiitäjän lentoon Madagaskarilla. Perhonen lähti käsistä arvioni mukaan ainakin 80 kilometrin tuntivauhdilla, Kullberg arvioi.

Yksi mahdollinen syy perhosen päätymiseen Suomeen on myös kulkeutuminen esimerkiksi laivan kuljettamassa kontissa. Lentomatka Suomeen ei ole kuitenkaan mitenkään mahdoton, koska oleanterikiitäjä pystyy Kullbergin mukaan lentämään viikon ilman pysähdyksiä.

– Tämä on nyt sensaatiomaisen harvinainen löytö, mutta Suomen lajiston kannalta kyse on nyanssista. On se silti hurjaa, että perhonen lentää etelästä tänne Suomeen, Kullberg sanoo.

Näyttävä laji

Vakiintuneilla esiintymisalueillaan oleanterikiitäjä on suhteellisen yleinen laji. Sen suosimat oleanterit kasvavat muun muassa purojen varsilla autiomaissa ja puutarhoissa.

On se aikamoinen komistus.

Museomestari Jaakko Kullberg

– Porista löydetty yksilö on jo vähän haalistunut. Vastakuoriutuneena oleanteriperhonen on lähinnä smaragdinvihreä ja violetti. Täytyy sanoa, että ei siitä perhonen paljon koreammaksi tule, on se aikamoinen komistus, Kullberg sanoo.

Viikonloppuna Porista löytynyt oleanteriperhonen on nyt päätynyt porilaisen perhosharrastajan kokoelmiin.