"Kaikki on tehty vanhaa kunnioittaen" – Kuopion kaupunginteatteri avasi ovensa miljoonaremontin jälkeen

Kuopion kaupunginteatteri on avannut tänään tiistaina ovensa kahden vuoden peruskorjauksen jälkeen. Teatterissa on paljon uutta, mutta myös vanhoja elementtejä on säästetty. Historiasta on löydetty myös vivahteita, joilla on uudistettu esimerkiksi teatterin värimaailmaa.

teatteritaide
Kuopion kaupunginteatteri
Pertti Huotari / Yle

Kuopion kaupunginteatterin uudistetuissa tiloissa vietetään tänään tiistaina avajaispäivää. Teatterin remontti kesti kaksi vuotta ja maksoi 27,3 miljoonaa euroa. Käyttöpäällikkö Juha Westman kertoo, että peruskorjauksessa lähes kaikki tilat on uudistettu täysin – vanhaa kunnioittaen.

Esimerkiksi palvelutiski on tehty saman näköiseksi kuin mikä se oli aikanaan rakennuksen alkuperäisen arkkitehdin, Helmer Stenrosin, piirustuksissa. Myös ala-aula on palautettu sen kaltaiseksi, miltä se näytti vuonna 1963, eli silloin, kun talo avattiin, ja aulan lattiakin on uudistettu.

Westman muistelee, että hänen ollessaan pieni poika, ala-aulasta löytyi pillerituoleja. Niiden hengessä aulasta löytyy nyt valkoisia tuoleja, joiden päällä on ikään kuin pillerin muotoiset korotukset.

Kuopion kaupunginteatterin tunnistettava symboli, pyramidiportaat, sekä aulan mäntyrimalaudoitus ovat teatterin ainoat täysin vanhana säilytetyt elementit. Westman kertoo, että mäntyrimalaudoituksen säästäminen oli tietoinen ratkaisu: vanhan ajan ilme haluttiin tuoda yhä esille. Myös pyramidiportaat on pidetty tarkoituksella entisellään.

– Se on teatterin luonteeseen liittyvä elementti, johon ei saanut puuttua. Kaikki muut pinnat tässä talossa on uusittu, ihan kaikki. Vaikka joku asia näyttäisi olevan sama kuin ennen tai näyttää ihan samanlaiselta, niin se ei ole, Westman summaa.

Teatterin päällä on kulttuurin majakka

Kaupunginteatterissa on uutta myös pihalle rakennettu ulkoilmanäyttämö. Amfiteatterityylinen tila on Westmanin sanoin paikka, jossa kuopiolaiset voivat harrastaa haluamiaan asioita.

– Olen nähnyt, että siellä on tanssittukin jo. Se on sellainen lahja kaupunkilaisille tavallaan.

Myös korotettu näyttämötorni tuo kaupunginteatteriin uutta ilmettä. Korotus tehtiin lisäämällä vanhan näyttämötornin päälle lasista tehty nelimetrinen lyhty. Lyhdyssä olevat väriä vaihtavat valaisimet keskustelevat Westmanin mukaan näytelmien kanssa.

– Näin se pystyy olemaan kulttuurin majakkana hohtamassa valoa teatterin päällä, käyttöpäällikkö tunnelmoi.

Värit leijonanharjasta

Narikkaa on jatkettu, koska asiakaspaikkoja on tullut lisää – pieni Maria-näyttämö on isompi kuin entinen studio. Westman kiittelee, että tila on kasvamisestaan huolimatta pysynyt intiiminä.

– Tämä uusi näyttämömme on musta laatikko, kuten teatteritermeillä kutsutaan. Katsomo on monelle varmasti tuttu, yhteiskoulun näyttämöllä oli väestötiloissa tämä sama katsomo käytössä.

Maria-näyttämön katsomossa on 212 istumapaikkaa.

Myös teatterin kahdesta näyttämöstä suurempi, jo entuudestaan olemassa ollut Minna-näyttämö, on muuttunut ulkonäöltään. Esimerkiksi orkesterimontun päällä on nyt kaksi uutta tuoliriviä. Ne ovat muunneltavissa tarpeen mukaan.

– Tuolit voidaan poistaa, eli siinä voi olla joko orkesteri tai tuolirivejä, tai jopa näyttämö, Westman kuvailee.

Kahden rivin muutoksen myötä istumapaikkoja on Minna-näyttämöllä 464 kappaletta. Näyttämön penkit ovat ylälämpiön maton tapaan keltaisia. Syy värivalintaan löytyy arkkitehti Helmer Stenrosista.

– Hän kirjoitti muistikirjaansa huomautuksen, jonka nämä uudet arkkitehdit löysivät. Hän puhui siinä leijonanharjan värisestä matosta ja katsomosta, käyttöpäällikkö tarkentaa.

Lavuaari pois, suihku tilalle

Westman kertoo, että näyttelijät ovat ottaneet uudistetut tilat hyvin vastaan. Näyttelijä Katri-Maria Peltola yhtyy Westmanin sanoihin.

– Onhan tää tosi hieno, kun vertaa siihen aikaisempaan joka oli jo niin vanha ja alkoi jo hajota käsiin. Näyttämöt ovat todella hyvät, uusi studionäyttämö (Maria) on todella kiva.

Myös isomman, Minna-näyttämön, viereen tullut hiljentymishuone kerää Peltolalta kiitosta.

– Meillä on tietysti puhetyöläisillä paha tapa joskus, että desibelit nousevat lämpiössä aika isoiksi, kun on paljon porukkaa ja juttua riittää. Että jos haluaa keskittyä hiljaisuudessa vuorosanoihin tai näytelmään, se on nyt mahdollista eikä ole pakko olla siellä hälinässä, näyttelijä summaa.

Toki pientä ihmetystä myös uusista ratkaisuista löytyy näyttelijän vinkkelistä katsottuna.

– Saimme suihkun, mikä on todella ihana asia. Se mikä meille tuli yllätyksenä oli, että kun me saimme sen suihkun, meiltä vietiin lavuaari pois, eli meillä ei ole hanaa siellä. Se on nyt sellainen, mihin etsitään vielä ratkaisua, että miten se hoidetaan jatkossa. Kun meikkiäkin tekee, siinä tarvitaan vettä, Peltola tuumaa.

– Isompia ongelmia ei ole ollut minkään kanssa, ja käytäntö tuo meillekin sitten sen rutiinin, hän jatkaa.

Ulkonäkö ei riitä – sisältö ratkaisee

Teatterin avajaisiin saapunut Heikki Jouppila kommentoi, että uudistetut puitteet miellyttävät silmää.

– Täällähän on uuden tuoksu ja kaikki on kerta kaikkiaan niin plankattua ja viimesen päälle, että tämähän on aivan kuin uuteen rakennukseen olisi tullut, Jouppila ylistää.

Jouppila toteaa käyvänsä teatterissa valitettavan vähän. Uudistettu kaupunginteatteri vaikuttaa kuitenkin siltä, että teatterikäynnit lisääntyvät tulevaisuudessa.

Myös avajaisissa viihtynyt Päivi Vironen kehuu teatteria.

– Tosi hienolta näyttää, tosi valoisalta ja kauniilta, Vironen tunnelmoi.

Kaunis ulkokuori ei kuitenkaan vie katsomoon.

– Kyllä se sisältö ratkaisee, Vironen tuumaa.