Pelätty täplärapu on levinnyt Lappajärveen

Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskus ja kalastajat ovat aloittaneet täpläravun koeravustukset Lappajärvellä. Vieraslajina Suomeen rantautunut täplärapu levittää rapuruttoa ja uhkaa näin Pohjanmaan vesistöissä luontaisesti viihtyvää jokirapua. Täpläravusta on harmia myös kalastukselle.

luonto
Marko Paloniemi koeravustaa Lappajärvellä.
Marko Paloniemi koki tiistaina viitisenkymmentä mertaa Lappajärvestä. Niihin ei ollut uinut täplärapua, mutta ei myöskään kotoista jokirapua.Pasi Takkunen/Yle

Paikalliset kalastajat ovat löytäneet Lappajärvestä yksittäisiä täplärapuja. Näiden havaintojen vuoksi kalatalouskeskus koeravustaa nyt kalastajien kanssa kuukauden ajan Lappajärvellä. Koeravustuksella selvitetään, miten paljon ja missä päin järveä pelättyä täplärapua esiintyy.

Lapualainen Reino Niskanen on muuttanut eläkepäivillään lähes kokonaan mökilleen Lappajärven rannalle Alajärven Runnasinniemeen. Reino on kalastanut Lappajärvellä vuosikymmeniä, ja nyt eläkkeellä ollessa lähes päivittäin. Reinon kalaverkkoihin tuo Pohjanmaalla pelätty täplärapu on tarttunut.

Reino Niskanen Lappajärvellä.
Reino Niskanen kalastaa päivittäin Lappajärvellä.Pasi Takkunen/Yle

– Joku täplärapu tuli viime vuonna tältä alueelta, ja tänä vuonna on tullut yksi täplärapu. Sen takia tässä haluttiin kokeilla, tuleeko niitä nyt lisää, Reino Niskanen selittää mukaanlähtöään koeravustuskeikalle.

Täplärapu tappaa jokiravun

Täplärapu on Amerikasta 1960-luvulla Suomeen levinnyt vieraslaji, joka uhkaa Pohjanmaan vesistöissä viihtyvää jokirapua. Pohjanmaan vesistöt ovat jokiravun suoja-aluetta, minne täpläravun istutukset on kielletty. Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Marko Paloniemi tietää, mitä seuraa, jos täplärapu runsastuu Pohjanmaan vesissä.

– Se on samalla sitten naula suomalaisen jokiravun arkkuun, viimeinen naula. Se kantaa yleensä mukanaan rapuruttoa, täpläravulle tyypillistä ruton muotoa, joka kyllä tappaa tämän suomalaisen ravun lopullisesti, Paloniemi maalaa synkkiä pilviä.

Vieraslaji tykkää muikun ja siian mädistä

Täpläravusta on kiusaa myös kalastukselle.

Täplärapu
Täplärapu levisi 1960-luvulla Amerikasta Suomeen.

– No, mitä nämä biologit kertovat, niin täpläravuille kelpaa hyvin tämä muikun mäti, joten tietenkin se muikkukantaa heikentää. Samoin siian mäti, ne on kai herkkua näille, kalastaja Reino Niskanen pohtii.

Rapu ei ole kiva vieras myöskään kalastajan verkoissa.

– Kyllä siinä yleensä joutuu vähän puukkoa käyttämään, että sen sieltä pois saa. Lankoja joutuu katkomaan, Reino Niskanen tuumaa.

Taustalla luvattomia istutuksia?

Miten täplärapu on Lappajärveen päätynyt, sitä voi vain arvailla.

– Oletettavaa on, että sen on joku mökkiläinen tuonut tänne ja toivonut sillä pelastavansa Lappajärven raputilanteen. Jotain tällaisia syitä voi olla taustalla, toiminnnanjohtaja Marko Paloniemi arvioi.

– Kaksi asiaa ihmiset kun muistaisivat ravustukseen liittyen. Toinen on se, että ei siirretä omatoimisesti rapuja vesistöstä toiseen ja toinen se, että merrat desinfioidaan, jos niitä käytetään useammassa kuin yhdessä vesistössä, Paloniemi jatkaa.

Tiistain koeravustuskeikalla Lappajärvestä koettiin viitisenkymmentä mertaa. Niistä ei löytynyt täplärapua, mutta ei myöskään kotoista jokirapua. Koeravustukset kestävät Lappajärvellä kuukauden ajan. Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskus ei tee tänä kesänä muissa vesistöissä täpläravun koeravustuksia. Viime vuonna koeravustettiin Ähtärinjärvellä. Sieltä löytyi enemmän täplärapua kuin jokirapua.