Koe uusi yle.fi

Lestijärven hakeosuuskunta kiistää ympäristöongelmat – uudesta järjestelmästä ei nokipäästöjä

Lestijärven hakeosuuskunta kiistää jyrkästi ympäristöyhdistyksen syytökset ympäristön pilaamisesta. Tekniset ongelmat hidastivat hakelaitoksen uuden järjestelmän käyttöönottoa, mutta teknisesti se toimi laitetoimittajan mukaan erinomaisesti. Hakevoimala joutui turvautumaan vanhoihin kattiloihin, joissa oli ajoittaisia toimintahäiriöitä.

luonto
Lestijärvellä on otettu käyttöön uudentyyppinen polttolaitos kaukolämmön tuotantoon.
Kalle Niskala / Yle

Lestijärven hakeosuuskunta kiistää, että sen voimalaitos olisi aiheuttanut ympäristöyhdistyksen kuvaamia ongelmia ympäristölle. Lestijärven ympäristöyhdistys väitti kunnanhallitukselle lähettämässään kirjeessä, että laitoksen nokipäästöt ovat pilanneet keskustaajaman ja aiheuttaneet korvaamatonta vahinkoa ympäristölle.

– Haluaisin ympäristöyhdistyksen osoittavan, että missä on mitattu, kuka on mitannut ja mitä on mitattu. Täytyy olla jotain tutkimustuloksia tueksi, jos näin kovia syytöksiä heittelee, sanoo Lestijärven hakeosuuskunnan toimitusjohtaja Harri Kavanterä

Kavanterä myöntää, että laitoksella on ollut joitakin yksittäisiä käyttöhäiriöitä. Nämä ovat myös kunnan tiedossa.

– Hakevoimalalla on ollut ajoittain nokiongelmia, mutta ne eivät ole olleet jatkuvia. Niitä on esiintynyt vuosittain aina jonkun päivän ajan, kuvailee kunnan teknisessä toimessa ympäristöasioista vastaava Arto Hautala.

Ongelmat vanhassa järjestelmässä – uusi tuottaa myös bioöljyä

Lestijärvellä otettiin viime syksynä käyttöön vanhojen hakekattiloiden rinnalle uuteen tekniikkaan perustuva polttomenetelmä. Prosessissa hakkeesta saadulla energialla hajotetaan vesi vedyksi ja hapeksi. Tästä syystä prosessia kutsutaan veden polttamiseksi. Kaasu johdetaan turbiiniin sähköntuotantoon, laitos toimittaa myös lämpöä.

– Emme päässeet talvella ajamaan uutta järjestelmää kunnolla, koska siinä oli lieviä teknisiä ongelmia. Uusi järjestelmä ei ole tuottanut mitään päästöjä, korostaa Kavanterä.

Uuden polttojärjestelmän kehittäjä Timo Heimonen Turos Team Oy:stä sanoo, että uutta järjestelmää päästiin hyödyntämään kunnolla vain helmikuussa. Uuden järjestelmän käyttöönottoa hankaloitti se, että kunta oli antanut yhtiölle liian suuret lähtötiedot lämmöntarpeesta. Kunta oli ilmoittanut jatkuvan tarpeen olevan 1,2-,1,8 megawattia kun lämpöä kuluikin vain 0,5- 1 MW. Väärien laskelmien ja lämpimän talven johdosta laitetoimittaja joutui tekemään suuria muutoksia järjestelmään, koska kaukolämpöverkko alkoi kiehua..

– Uuden järjestelmän integroiminen vanhaan osoittautui odotettua vaikeammaksi. Itse tekniikka toimi erinomaisesti, siihen olemme tyytyväisiä. Kaasutin toimi kuin ajatus, sanoo Heimonen.

Turos Team asensi tammikuussa voimalaan myös synteettistä bioöljyä valmistavan laitteiston.

– Saimme yhdellä irtohakekuutiolla 1,2 MW lämpöä ja 20 litraa synteettistä bioöljyä. Kuulemani mukaan Lestijärven vanhoissa hakekattiloissa tarvitaan 1 megawatin tuottamiseen 1,6 irtokuutiota haketta, sanoo Heimonen.

Heimosen mukaan yhtiö pääsee bioöljyn laadussa samalle tasolle kuin esimerkiksi UPM.

"Tiedossani on vain yksi asiasta valittanut"

Hakeosuuskunta joutui käyttämään talvella vanhoja kattiloitaan suunniteltua enemmän, koska uudesta järjestelmästä ei saatu vielä haluttua irti. Uusi "veden polttoon" perustuva tekniikka ei ole ollut käytössä huhtikuun alun jälkeen, koska lämpimillä ilmoilla sähkön ja lämmön yhteistuotanto ei ole kannattavaa. Niinpä se ei ole syynä kesällä ilmenneisiin ongelmiin.

– Tiedossani ei ole, että muut kuin ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja olisi valittanut hakevoimalasta. Hän asuu aivan piipun alapuolella alle 50 metrin päässä voimalasta. Ymmärrän hyvin häntä, koska nämä muutamat poikkeustilanteet ovat häirinneet häntä, sanoo Kavanterä.

– Lähialueen asukkaat ovat ottaneet yhteyttä minuun ja olen joutunut tässä asiassa puhemieheksi. Ympäristöyhdistyksessä asiaa on käsitelty säännöllisesti, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Viitasalo.

Ympäristöyhdistyksen kirjeessä viitataan siihen, että voimala joutuisi talvella ajamaan vanhoilla alimitoitetuilla kattiloilla haketta ylikierroksilla. Tämän vuoksi palaminen olisi epätäydellistä ja nokea leviäisi ympäristöön.

– Näin ei ole enää tehty. Olemme siirtyneet siihen, että otamme öljykattilan tueksi kun pakkanen laskee 20 asteeseen. Näitä päiviä on vuodessa viidestä kuuteen. Viime talvena ei ollut minkäänlaisia nokiongelmia, sanoo Kavaneterä.