yle.fi-etusivu

Kuorolaulu on hyväksi terveydelle, mutta vaatii sävelkorvaa ja sitoutumista

Syksyn alkaessa moni kuoro jatkaa toimintaansa kesätauon jälkeen. Samalla riveihin otetaan uusia laulajia, joko koelaulujen kautta tai ilman. Hekin pääsevät osallisiksi kuorolaulun terveyttä edistävistä vaikutuksista.

Kotimaa
Cantus Michaelis -kuoron laulajia ja kuoronjohtaja Kirsi Kaunismäki-Suhonen (vas.)
Cantus Michaelis -kuoron laulajia ja kuoronjohtaja Kirsi Kaunismäki-Suhonen (vas.)Maria Bonnor / Yle

Kuoroja ylläpitävät niin kansalais- ja musiikkiopistot kuin seurakunnat ja kuorojen omat yhdistykset. Moniin kuoroihin voi liittyä kuka vain puhtaasta laulamisen ilosta, mutta osa kuoroista järjestää pääsykokeita, joilla testataan hakijan musikaalisuutta ja äänialaa. Näin toimitaan muun muassa Olli Tuunasen johtamassa Savonlinna-kuorossa.

- Lähinnä katsotaan, että pyrkijällä on edellytykset pärjätä meidän joukossa. Alussa lauletaan yksi pieni laulu säestyksettä, ja siinä katsotaan, että pysyy sävellajissa. Sitten testataan ääniala eli katsotaan, onko nainen sopraano vai altto, mieslaulaja tenori vai basso. Sävelkorvan toimintaa testataan parilla intervalliharjotuksella. Riippumatta siitä, mihin stemmaan joutuu, pitäisi pystyä omaksumaan muitakin stemmoja kuin melodia, Tuunanen kertoo.

Koelauluvaatimukset ovat hyvin samankaltaiset myös mikkeliläisessä Cantus Michaelis -lapsikuorossa. Kuoronjohtaja Kirsi Kaunismäki-Suhonen kiinnittää huomiota laulupuhtauden ohella hakijan ryhtiin, olemukseen ja esiintymisrohkeuteen.

- Lisäksi pitää opetella Jaakko kulta, sen avulla testaan stemmassa pysymistä kun lauletaan kaanonissa. Sitten vielä keskustellaan siitä, että sopiiko harrastus aikatauluihin. Kuorotyö on aikaa vievää, ja kuoronjohtaja on sitä mieltä, että silloin kun on keikka niin ollaan keikalla, sanoo Kaunismäki-Suhonen.

Lapsi- ja nuorisokuorot kasvattavat uusia harrastajia

Savonlinna-kuoron johtaja Olli Tuunanen kertoo, ettei Etelä-Savon leveyksiltä ole helppoa löytää laulajia, jotka haluavat sitoutua päämäärätietoiseen kuoroharrastukseen.

- Tänä päivänä on niin paljon muitakin harrastusmahdollisuuksia kuin kuorolaulu, ja laulutarpeensa saa tyydytettyä muullakin tavalla kuin kuorossa. Se ei ole helppo harrastus ja vie aikaa. Jos lähtee mukaan, niin se vaatii vähintään kerran viikossa vuoden ympäri, Tuunanen sanoo.

Tällä hetkellä Savonlinna-kuorossa on 25-30-laulajaa, jotka ovat iältään opiskelijoista eläkeläisiin. Hyvässä lykyssä vuosittain saadaan pari-kolme uutta laulajaa. Tuunanen toivoo, että Savonlinnassakin olisi lapsikuoro ja nuorisokuoro, jotka kasvattaisivat uusia kuorolaulajia seka-, mies- ja naiskuoroihin.

- Olisi sellainen jatkuva väylä, kuten monissa vähän isommissa kaupungeissa asia selvästi on.

Kirsi Kaunismäki-Suhonenkin pitää lapsikuoroja kuoroelämän kivijalkana.

- Hyvin monet, jotka ovat lopettaneet Cantus Michaeliksessa laulamisen teini-ikäisenä, ovat myöhemmin löytäneet itsensä opiskelijakuorosta. Kyllä se mukanaan vievä harrastus on.

Cantus Michaelis -kuoroon haki tänä syksynä ennätysmäärä laulajia, sillä kuoro päätettiin vuosikymmenten jälkeen avata muillekin kun Mikkelin musiikkiluokkien oppilaille. Kaunismäki-Suhonen kertoo, että jos hyviä hakijoita riitää, kuoron koko saattaa kasvaa kolmeenkymmeneen laulajaan.

Kuorolaulu kehittää sosiaalisia taitoja ja pitää terveenä

Miten kuorolaulu sitten eroaa siitä, että laulaisi yksin? Kirsi Kaunismäki-Suhosen mukaan yksinlaulussa keskitytään omaan tekemiseen, mutta kuoro on yksi soitin, joka viritetään soimaan yhdessä.

- Kuorolaulussa pitää kuunnella jatkuvasti muita. Kun ruvetaan hiomaan kappaleita, niin pitää kuunnella, että esimerkiksi oma o-äänne on samanlainen on kuin vieruskaverin o-äänne. Siinä pitää olla antennit auki, hän sanoo.

Parhaiten harmoniatajua ja muita kuorolaulutaitoja kehittää se, että laulaa kuorossa. Samalla kehittyvät sosiaaliset taidot. Yhteisten tavoitteiden eteen ponnisteleminen luo me-henkeä ja kehittää pitkäjänteisyyttä.

- Meidän kuorossamme on kaikenikäisiä ihmisiä, ja on suuri rikkaus tehdä haastavaa ja tuloksellista yhteistyötä tuollaisessa joukossa. Onnistuneet konsertit on kuorolaulun suola, kiteyttää Savonlinna-kuoron johtaja Olli Tuunanen.

Kaunismäki-Suhonen puolestaan viittaa vuonna 2010 tehtyyn pro gradu -tutkimukseen, jossa tarkasteltiin kuorolaulun hyvinvointia lisääviä vaikutuksia Jyväskylän Musica-kuorossa.

- Todettiin, että kuorolaulajilla on parempi muisti, ja että kuorolaulu pidentää ikää, tekee ihmisistä virkeämpiä. Kaliforniassa taas tehtiin tutkimus, jossa syljestä otettiin vasta-ainetesti ennen ja jälkeen kuoroharjoituksien. Siinä todettiin, että treenien aikana vasta-aineiden määrä oli lisääntynyt. Kuorolaulu pitää siis terveenä.