1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Ajokortti opiskellaan yhä useammin kotona – tutkimusten mukaan autokouluoppilaat huomioivat paremmin kevyen liikenteen

Autokoulun käyminen kotiopetuksessa on lähes kaksinkertaistunut opetuslupia koskevien säädösten höllentämisen jälkeen. Autokoulujen liikenneopettajat ovat huolissaan tulevien kuljettajien vastuullisesta opettamisesta. Heidän huolenaan on, että kotiopetuksessa tähdätään vain inssiajon läpäisyyn.

Kotimaan uutiset
Kaksi naista autossa katsoo peruutuspeileihin.
YLE / Keski-Suomi

Yhä useampi hankkii ajokortin vanhemman tai muun tutun opastuksella. Opetuslupaa koskevien säädösten keventyminen (siirryt toiseen palveluun) tälle vuodelle on lähes tuplannut kotiopetuksen suosion Kainuussa, mutta myös valtakunnallisesti. Enää ei vaadita, että opetuslupaopettaja ja -oppilas käyvät autokoulu yhteistunneilla.

Tänä vuonna poliisi on myöntänyt Kainuuseen 107 ajo-opetuslupaa, kun viime vuonna myönnettiin yhteensä 67 lupaa.

Suurimpana houkuttimena pidetään sitä, että kotiopetus tulee halvemmaksi ajokortin hankkijalle. Autokoulut puolestaan ovat huolestuneita kotiopetuksen lisääntymisestä. Liikenneopettajien mukaan on vaarana, että kotiopetuksessa ei käydä kaikkia asioita läpi yhtä perusteellisesti.

– Siellä on varmasti hyviä opettajia, mutta taso heittelee paljon. Ajo-opetuksessa on paljon asioita opittavana. Me käymme kaikki läpi suunnitelmallisesti. Ammattilaisen silmä näkee, missä asioissa tulevalla kuljettajalla on vielä puutteita. Vieras opettaja pystyy sanomaan asiat uskottavammin. Nuoret vastaavat vanhemmille yleensä vain "joo joo", sanoo Marko Juntunen Kainuun Autokoulusta.

"Asenteita on vaikea mitata"

Liikenneopettajat painottavat, että autokoulun tarkoitus ei ole vain inssiajon läpäisy. Tärkeintä on oppia ajamaan vastuullisesti liikenteessä.

– Autokoulussa opetellaan asiat siten, että kuljettajat pärjäävät ympäri maailman. Ei pidä opetella vain omaa kotikaupunkia ulkoa, sanoo Juntunen.

Ammattilaisen silmä näkee, missä asioissa tulevalla kuljettajalla on vielä puutteita.

Marko Juntunen

Kajaanilaisen Autokoulu Driving Centerin johtaja Esko Kurkinen yhtyy Juntusen ajatuksiin. Kurkisen mukaan autokoulussa kiinnitetään paljon huomiota turvalliseen ja vastuulliseen ajamiseen.

– Inssiajossa on helppo tarkastella autonkäsittelytaitoja, mutta asenteita on vaikea mitata. Autokoulussa ohjaamme kuljettajia siten, että he pärjäävät omassa elämässään eivätkä vain inssiajossa, sanoo Driving Centerin johtaja Esko Kurkinen.

Opetuslupaopettajaksi pyrkivän on läpäistävä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin teoriakoe, minkä jälkeen opetuslupaa haetaan poliisilta. Poliisi tutkii lupaopettajaksi pyrkivän soveltuvuuden eli käytännössä tarkistaa, ettei opettajaksi pyrkivällä ole liikennerikkomuksia. Teoriakokeen jälkeen poliisi myöntää opetusluvan.

Vuorovaikutustaidot ja turvallisuus kulkevat käsikädessä

Liikenneopettaja Marko Juntusen mukaan sellaiset kuljettajat, jotka läpäisevät inssiajon toisella tai kolmannella kerralla, ajavat pienemmällä todennäköisyydellä vakavan onnettomuuden.

– Se perustuu siihen, että epävarmat kuljettajat eivät hurjastele liikenteessä. Jotkut voivat olla hyviä autonkäsittelyssä jo ennen autokoulua. He saattavat ottaa tietoisia riskejä liikenteessä ja ajaa liian kovaa. Autonkäsittelytaidot eivät merkitse sitä, että olisi liikenteessä hyvä kuljettaja, sanoo Juntunen.

Opetuskolmio auton takapuskurissa.
Yle

Trafin tieliikennejohtaja Sami Mynttinen kumoaa, että tilastoista olisi suoraan tulkittavissa onnettomuuksien ja useiden inssiajojen suhde. Mynttinen pitää Juntusen ajatusta kuitenkin mahdollisena, jos tarkastelussa otetaan huomioon sukupuoli. Hänen mukaansa naisilla on tilastollisesti enemmän vaikeuksia ajo-opetuksessa sekä ajokokeessa. Kokonaisuudessaan naiset kuitenkin pärjäävät miehiä paremmin liikenteessä, koska he ottavat muut paremmin huomioon.

– Turvallisuuden kannalta vuorovaikutus ja asenteet ovat tärkeitä liikenteessä. Näissä asioissa naiset ovat parempia, sanoo Trafin Sami Mynttinen.

Mynttinen myöntää, että väite voi tuntua sukupuolittuneelta.

– Mutta tämä pitää paikkansa jokaisessa maassa, Mynttinen tarkentaa.

Mukava matka on kaikkien vastuulla

Sami Mynttisen mukaan tutkimuksilla ei voida osoittaa kumpi, autokoulu vai kotiopetus, olisi parempi tapa opetella ajamaan autolla.

– Molemmista löytyy vahvuuksia ja heikkouksia. Se voidaan tutkimusten perusteella sanoa, että opetuslupaoppilaiden vahvuutena ovat autonkäsittelytaidot. Autokoulun oppilaat taasen osaavat huomioida kevyen liikenteen hyvin, sanoo Trafin tieliikennejohtaja Sami Mynttinen.

Mynttinen yhtyy autokouluopettajien mietteisiin siitä, että asenteita on hyvin vaikea mitata luotettavasti.

– Esimerkiksi inssiajossa on mahdollista teeskennellä, että on asenteeltaan hyvä kuski ja ajaa hetken ajan rauhallisesti.

Uudet kuljettajat oppivat ajamaan kuten kuljettajat ajavat siinä ympärillä.

Sami Mynttinen

Asenteiden opettamiseen ja omaksumiseen ei ole yhtä ainoaa tapaa. Mynttinen näkee molemmissa opetusmenetelmissä asenteiden kannalta omat heikkoutensa.

– Asenteita ei voi oppia vain autokoulun teoriaopetuksessa. Toisaalta kotiopetuksessa voi olla yksittäisiä tapauksia, joissa asenteet ovat vinksallaan. Toisaalta silloin opetettava on oppinut ne jo takapenkillä. Tuskin kotiopetus tuottaa asennevammaisia kuljettajia sen enempää kuin autokoulukaan, tuumii Mynttinen.

Mynttinen pitää liikennettä kulttuurisena kysymyksenä. Hänen mukaansa suomalainen liikennekulttuuri kokonaisuudessaan kehittyy hyvään suuntaa. Liikenteen sujuvuuteen ja ilmapiiriin vaikuttaa jokainen tienkäyttäjä.

– Uudet kuljettajat oppivat ajamaan kuten kuljettajat ajavat siinä ympärillä, muistuttaa Trafin tieliikennejohtaja Sami Mynttinen.

Lue seuraavaksi