Tutkija: Suomi ei ole kriittisesti riippuvainen Venäjän tuontienergiasta

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jarmo Partasen mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt ovat hyvin varautuneita siihen, että esimerkiksi maakaasun tuonti Venäjältä lakkaisi.

Kotimaa
Polttoaineeksi meneviä puunkuoria Kaukaan voiman biovoimalaitoksen kuljettimella.
Yle

Suomi ei ole kriittisesti energiariippuvainen Venäjästä, arvioi Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jarmo Partanen. Venäjältä tuodaan Suomeen tällä hetkellä öljyä, sähköä, maakaasua ja jonkin verran muita energiamuotoja kuten biomassaa.

Tutkijan mukaan Suomella on kaikkien energiamuotojen suhteen liikkumavaraa. Jos esimerkiksi maakaasun tuonti Venäjältä katkeaisi, ei sillä Partasen mukaan olisi Suomen kannalta pidempiaikaista merkitystä. Professori arvioi, että maakaasun tuonnin loppuminen näkyisi lyhytaikaisesti joissakin teollisuusalanyrityksissä ja kaukolämpölaitoksissa.

Suomalaisissa yrityksissä ja kunnissa on kuitenkin varauduttu siihen ja maakaasu voitaisiin korvata muilla polttoaineilla.

Venäläinen energia on korvattavissa

Partasen mukaan kaasun käyttö kokonaisenergiakäytössä on suhteellisen pientä ja maakaasu pystytään korvaamaan suhteellisen nopeasti muilla polttoaineilla.

– Kaikissa on varauduttu lähtökohtaisesti, että jos kaasua ei ole, siitäkin selvitään. Maakaasu ei ole Suomelle millään lailla ongelmallinen vastaavalla tavalla kuin se on Keski-Euroopassa, Partanen sanoo.

Professorin mukaan tuontisähkön osuus on viime vuosina pienentynyt ja Suomi on pärjännyt hyvin. Myös öljyn tuontiin professorilla on näkemys.

– Jos ei tule Venäjältä, sitten vaan laivan suunta vaihtuu, ostetaan muualta maailman markkinoilta. Venäjä ei ole tässä mielessä öljymarkkinoilla niin iso peluri, etteikö sitä voisi korvata, jos lähtökohtana on, että maailmanmarkkinat muuten toimivat, eikä ole mitään maailmanlaajuista kriisiä, Partanen sanoo.

Sähkön varastointi 2020-luvun buumi

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jarmo Partanen arvioi, että Suomen on mahdollista saavuttaa energiaomavaraisuus vuoteen 2050 mennessä. Yhtä yksittäistä keinoa omavaraisuuden tavoitteluksi ei kuitenkaan ole olemassa. Energiantuottoa pitäisi lisätä kaikilla sektoreilla, siten että se olisi myös taloudellisesti järkevää.

Tuontienergian osuus on tällä hetkellä reilut kahdeksan miljardia euroa. Professori uskoo, että Suomi pystyisi myös taloudellisesti pääsemään energiaomavaraisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Tulevaisuuden avain on professorin mukaan puhtaan kaasun tekeminen ja sähkön varastointi.

– Uskon, että sähkön varastointimahdollisuus on iso buumi 2020-luvulla, joka lyö maailmanlaajuisesti läpi, Partanen sanoo.