Mistä on hyvät skeittikurvit tehty?

Betonista tietenkin, väittää työkseen skeittipuistoja suunnitteleva maisema-arkkitehti Janne Saario. Hänen 15. parkkinsa valmistui kuukausi sitten Espoon Olariin. Betoniset skeittauspaikat yleistyvät nyt vauhdilla.

skatepark
Maisema-arkkitehti Janne Saario skeittipusitossa.
Maisema-arkkitehti Janne Saario viihtyy suunnittelemassaan skeittipuistossa.Yle

Uuskartanonpuiston avajaisia vietetään virallisesti vasta syyskuussa, mutta skeittarit ovat jo ottaneet paikan haltuun.

– On tää tosi siisti. Sileet pinnat, hyvä mesta, toteaa Mika Heikkinen, joka on tullut kokeilemaan uusia kouruja 2-vuotiaan poikansa kanssa Kilosta.

Olarissa voi skeitata kalliolla

Olarin skeittipuisto sijaitsee erikoisella paikalla. Se on rakennettu jyrkän 2,5 metriä korkean kallion ympärille. Maisema-arkkitehti Janne Saario (31) epäili aluksi paikan sopivuutta skeittiparkille.

– Ensimmäinen ajatus oli, että voiko tähän edes tehdä puistoa, kertoo Saario.

Työhön kuitenkin ryhdyttiin ja puisto syntyi yhdessä nuorten kanssa. Saario kuunteli nuorten toiveita Tapiolan skeittihallissa ja muovaili niiden pohjalta pienoismallin. Lopulta kalliostakin tuli osa skeittikouruja.

– Kallion ehdoilla lähdettiin tekemään. Kallio oli maan peitossa. Se piti kaivaa esiin. Tehtiin vähän niin kuin japanilaisia puutarhoja: Kaivetaan ja kun kiviä tulee esiin, reagoidaan niihin.

Skeittipuistot valetaan betonista 

Olarin Uuskartanonpuisto on rakennettu betonista, kuten pääsääntöisesti muutkin uudet skeittipuistot. Vaneriset eivät ulkona oikein kestä. Betonisia ei tarvitse huoltaa ja ne kestävät vähintään 10, jopa 20 vuotta. Yksi merkittävä syy on myös betonin muotoiltavuus, jonka Saario määrittelee artesaanihommaksi.

- Sitä tehdään betonisiin uima-altaisiin suunnitelluilla hiertimillä ja työkaluillla. Massa pakotetaan muotoon ja useiden hiertokertojen jälkeen se kiillottuu sileäksi, kertoo Saario

Poolin rakentamiseen apuja Kanadasta

Toinen Olarin puiston erikoisuus on pähkinänmuotoinen pari metriä syvä allas eli pooli. Ensimmäiset sellaiset tehtiin rikkaiden lapsille uima-altaiksi 40-luvulla Kaliforniassa. Myöhemmin niissä uimisen lisäksi skeitattiin. Suomessa sellainen on tähän asti ollut vain Vuosaaressa.

– Pooleja on Suomessa vähän siksi, että niitä ei ole aiemmin osattu tehdä. Nyt meillä oli rakennustiimi Kanadasta, joka teki poolin yhdessä suomalaisten kanssa. Poolin rakentamiseen tarvittavia työkaluja ei saa edes ostettua Suomesta.

Ruotsissa kymmenkertainen määrä betoniskeittipuistoja

Maisema-arkkitehti Janne Saariolle Uuskartanonpuisto on 15. betonista tehty skeittipuisto. Kolme hänen suunnnittelemistaan parkeista on mennyt Ruotsiin, jossa ollaan Saarion mukaan huomattavasti Suomea edellä.

– Ruotsissa näitä on jo useampi sata. Jos ei kunnassa ole sellaista rakenteilla niin suunnitteilla, kertoo Saario.

Suomen suurin skeittipuisto Leppävaaraan

Pääkaupunkiseudulla on vireillä tai tekeillä useita skeittipuistohankkeita. Sellainen on tulossa esimerkiksi Vantaalle Matariin, Järvenpäähän, Porvooseen ja Espoon Leppävaaraan. Jälkimmäisestä tulee 1600 neliöllään Suomen suurin. Se aukeaa ensi vuonna Leppävaaran urheilupuistossa. Saario uskoo betoniparkkien yleistymisen jatkuvan myös Suomessa.

– Skeittiparkit elävöittävät kaupunkitilaa, antavat nuorille uuden paikan olla vapaasti, ja toimivuus osoittaa, että nämä ovat järkeviä investointeja kunnalle, summaa Saario.