Professori: Ihmisiä syrjitään liikaa asuinpaikan perusteella

Muuttoliike kohdistuu ennen kaikkea Etelä- ja Lounais-Suomeen, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Aluetieteen professori Hannu Katajamäki pitää kehitystä huolestuttavana. Osassa maata palvelut karkaavat kauas ja elämä alkaa olla turvatonta, hän katsoo.

Kotimaa
Tyhjä kerrostalotontti Kajaanin Prisman vieressä
Hanne Kinnunen / Yle

Ihmisiä syrjitään nyky-Suomessa jo liikaa asuinpaikan perusteella, arvioi aluetieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta.

Hän sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että palvelut karkaavat kauas osassa maata ja elämä on sen vuoksi turvatonta.

Katajamäki viittasi tänään torstaina kerrottuun tietoon siitä, että kolmasosa Suomen kunnista imee kaikki muuttajat. Muuttovirrat näyttävät kohdistuvan etenkin Etelä- ja Lounais-Suomeen.

– Tällainen kehitys on jatkunut vuosikymmeniä. Välillä on ollut tasaantumista, välillä kiihtymistä. Huono kuva on, että nuoret muuttavat eivätkä palaa takaisin.

– Tämä on vakava kysymys. Onko meillä varaa siihen, että Suomen alueellinen organisoituminen tulee näin epätasapainoiseksi? Katajamäki kysyi.

Tutkimuksen tehnyt muuttoliiketutkija Timo Aro totesi Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa, että kehityssuunnan kääntäminen ja se, onko suunta hyvä Suomen tulevaisuuden kannalta, ovat arkoja poliittisia kysymyksiä.

Hänen mukaansa maassa vallitsee vuosikymmenten perinne siitä, että julkinen retoriikka lähtee koko maan asuttuna pitämisestä.

– Kaikki julistukset ja ohjelmat, hallitusohjelmia myöten, ovat toistaneet tätä samaa mantraa.

Aro katsoi toimintaympäristön muuttuneen niin rajusti, että tämän kaltaiselta retoriikalta on pudonnut pohja pois. Suuret kansalliset projektit ovat hänestä valtavien haasteiden edessä, sillä yksi malli ei sovi koko Suomelle.

Aro: Kunnan yleinen ilmapiiri vetoaa nuoreen

Tutkimuksessaan Aro tarkasteli Suomen muuttoliikettä viiden vuoden ajalta eli vuodesta 2009 vuoteen 2013. Analyysinsä aineistona hän käytti Tilastokeskuksen väestötilastoja.

Aro sanoi muuttovoittoisia alueita olevan myös Etelä- ja Lounais-Suomen ulkopuolella. Tällaisia ovat Vaasan ja Seinäjoen, Jyväskylän ja Kuopion, Joensuun, Oulun ja Tunturi-Lapin seudut, hän luetteli.

– Yleensä näiden alueiden keskuskaupungit ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat kehyskunnat ovat saman kasvu-uran piirissä. Näitä on pistemäisesti ympäri maata.

Hänen mukaansa neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita.

Ykkösaamussa Aro jakoi muuttomotiivit kahteen luokkaan: koviin ja pehmeisiin tekijöihin. Tekijöistä edellinen liittyi alueen yleiseen kehitykseen, työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan. Jälkimmäinen käsitti alueen maineen, yleisen ilmapiirin ja harrastusmahdollisuudet.

– Tällaiset hauskat, mukavat, houkuttelevat kaupunkiympäristöt vetoavat suureen joukkoon nuoria tällä hetkellä. Pehmeiden tekijöiden merkitys kasvaa, mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kysymys, hän sanoi.