yle.fi-etusivu

Tuore selvitys: Asumismenosi jatkavat huomattavassa kasvussa

Suomalaisten asumismenot kasvavat keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa vuosina 2014–2018. Samalla asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista nousee, ilmenee Omakotiliiton ja Kiinteistöliiton teettämästä tutkimuksesta.

Kotimaa
Asumismenojen ennustettu kehitys 2014-2018
Yle Uutisgrafiikka

Asumisen odotetaan lähivuosina vievän entistä suuremman osan suomalaisten tuloista, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton teettämästä tutkimuksesta.

Keskimäärin asumismenot nousevat 3,6 prosenttia vuodessa vuoteen 2018 mennessä, mikä tarkoittaa asumismenojen 1,9 prosenttiyksikön kasvua suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Kasvupainetta asumismenoihin aiheuttavat muun muassa kireämpi verotus ja energian hinnan nousu, liitot kertovat tiedotteessa.

Ennusteen mukaan vuokra-asujien asumismenot (3,1 prosenttia) kasvavat maltillisemmin kuin omistusasujien (3,8 prosenttia). Lapsiperheiden asumismenot kasvavat 3,6 prosenttia vuodessa, ja velattomien eläkeläistalouksien asumismenot nousevat 3,8 prosenttia vuodessa.

Selvästi kallein paikka asua on pääkaupunkiseutu, ja eroa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä on suurimmillaan jopa yli 1 000 euroa kuukaudessa. Omistusasujalle edullisimpia asuinkaupunkeja ovat Kouvola ja Rovaniemi, vuokralaisille Kouvola ja Rauma. Suurimmat pääkaupunkiseudun ja muun Suomen asumismenojen eroon vaikuttavat tekijät ovat lainan lyhennys ja korko. Helsingissä ne ovat 3,5-kertaiset edullisimpaan eli Kouvolaan verrattuna.

Myös asumismenoissa näkyvät kiinteistöverot vaihtelevat suuresti kunnittain. Kiinteistöliitto arvioi, että 60-neliöisessä kerrostaloasunnossa selvästi eniten kiinteistöveroa maksetaan Helsingissä (480 euroa vuodessa). Raumalla sen sijaan vero vastaavasta asunnosta on vain 130 euroa vuodessa. Helsingissä omakotitalon kiinteistöverot ovat 1 160 euroa vuodessa, kun taas koko maan kiinteistöverojen keskiarvo on noin 480 euroa vuodessa.

Tutkimuksen toteutti Pellervon taloustutkimus PTT, ja siinä tarkasteltiin asumismenoja esimerkkitalouksien näkökulmasta 21 suurimmassa kaupungissa. Tänään julkaistu tutkimus tehtiin tänä vuonna neljättä kertaa.