1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tekniikka

Ajan hammas purrut Curiosity-mönkijän osiin – katso Nasan kuvat Marsista ennen ja jälkeen

Curiosity-mönkijä vietti elokuussa Marsin-tehtävänsä kaksivuotispäivää. Nasa on huolestunut mönkijän renkaista, jotka ovat kuluneet pahasti Marsin maastossa.

Curiosity-mönkijän vasen rengas 703. päivänä. Kuva: NASA/JPL-Caltech/MSSS

Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinto NASA:n Curiosity-mönkijä on tutkinut Marsin pintaa jo yli kahden vuoden ajan. Curiosityn tehtävä on kestänyt yli 700 päivää, ja tehtävän pituus on jo alkanut näkyä mönkijän kunnossa. Nasan julkistamista kuvista näkyy, kuinka erityisesti mönkijän renkaat ovat kuluneet Marsin karussa maastossa.

Mönkijän renkaisiin on tehtävän aikana kertynyt kulumia, lommoja ja reikiä. Lisäksi Marsin pöly on peittänyt kaikki mönkijän ulkokuoren osat. Ulkoisista vaurioista huolimatta mönkijä toimii edelleen, vaikka joitain teknisiä ongelmia onkin kohdattu.

Marsilainen vuosi töissä

Nasan tutkijat ovat olleet huolissaan renkaiden kestävyydestä, ja Curiosityä onkin pyritty ohjaamaan helppokulkuisempaan maastoon mönkijän toimintakyvyn säilyttämiseksi mahdollisimman pitkälle. Curiosityn suunnitellun reitin päämääränä on Marsin Aeolis Mons -vuoren rinne. Mönkijä on kulkenut matkasta noin kolme neljäsosaa.

Curiosityn Marsiin kuljettanut raketti laukaistiin marraskuun 26. päivänä 2011 Floridan Cape Canaveralista. Mönkijä laskeutui Marsin Gale-kraateriin 8 kuukautta myöhemmin vuoden 2012 elokuussa.

Vieraalle planeetalle saavuttuaan henkilöauton kokoinen mönkijä alkoi tutkia halkaisijaltaan 154 kilometrin suuruista kraateria, jonka alueella se on nyt matkustanut kaksi vuotta. Kesäkuussa Curiosity oli viettänyt planeetan pinnalla yhden marsilaisen vuoden – 687 Maan päivää.

Elämän merkkejä etsimässä

Mönkijän tehtävänä Marsissa on tutkia erityisesti sitä, oliko Marsissa elämää sen esihistoriassa ja onko sitä ehkä nykyäänkin vielä olemassa esimerkiksi mikrobitasolla. Curiosity on jo vahvistanut, että muinaisessa Marsissa oli olemassa kemialliset edellytykset elämän olemassaololle.

Marsilaisen elämän merkkien lisäksi Curiosityn tehtävään kuuluu Marsin ilmaston tutkimus ja tulevien tehtävien pohjustaminen. Nasa suunnittelee lähettävänsä seuraavan mönkijän punaiselle planeetalle vuonna 2020.

Curiosity on toistaiseksi suurin Marsiin lähetetty mönkijä. Se on 2,9 metriä pitkä, 2,7 metriä leveä ja 2,2 metriä korkea. Mönkijä painaa noin 900 kiloa, josta 80 kiloa on tieteellisiä varusteita. Laitteen voimanlähteenä toimii radioaktiiviseen hajoamiseen perustuva radioisotooppinen termosähkögeneraattori.

Curiosityn kuluneista osista raportoi ensimmäisenä The Verge (siirryt toiseen palveluun).